Learning by Doing: Camera Obscura

Teetin yhdellä ryhmälläni töissä camera obscuran viime perjantaina. Luulin tietäväni, miten se rakennetaan, mutta taas opin uutta tuon pimeän huoneen teosta. Olisi pitänyt olla itsestäänselvyys, että reiästä näkyvän kohteen täytyy olla auringonpaisteessa. Keväällä camera obscura onnistui meillä oikein hyvin (toisella yrittämällä). Silloin valon suunta oli hyvä. Nyt kuvattavat kohteet olivat varjossa koko koulupäivän ajan ja lisäksi sää on ollut pilvinen ja sateinen jo monta päivää. Tänään auringon paistaessa pilvien lomasta kuvassa näkyi värejä, mutta muulloin kuva on näyttänyt lähinnä pimeähköltä varjokuvalta.

Olen kääntänyt ylimmän kuvan ylösalaisin ja peilikuvaksi, jotta maisema näyttää siltä kuin normaalisti katsottaessa.

Kokemukseni mukaan camera obscura on kätevä rakentaa leveään tuulikaappiin, sillä mitä pidemmän matkan valo kulkee, sitä enemmän sen teho heikkenee.

Kiitos pojat! Rakensitte hyvän kameran. Harmi kun sää oli niin huono, niin kuva ei ole ollut parhaan laatuinen.

Camera obscura kotiin

Vas: jätesäkeillä peitetty ikkuna, jossa on pimennysverho yläosassa.

Seinään heijastuu naapurin parveke ja maisemaa.

Kattoon aivan ikkunan viereen heijastui kuva ohi kulkevasta tiestä.

Valokuvaa en valitettavasti saanut liikkuvista autoista,

koska käytin pitkää valotusaikaa (3 - 5 sekuntia).

Tein camera obscuran kotona toissapäivänä. Pimensin jätesäkeillä makuuhuoneen ikkunan ja leikkasin keskelle noin 6 x 6 cm reiän. Siihen passailin mustia kartonkeja, joihin olin leikannut eri kokoisia pyöreitä reikiä. Reiän koon täytyy olla oikea suhteessa valon huoneessa kulkemaan matkaan. 

Ihmettelin kattoon aivan ikkunan lähelle muodostuvia vaaleita linjoja. Sitten huomasin niissä liikettä. Silmä tottui hämärään ja huomasin autojen ajavan kadulla. Katkoviivan yläpuolella oleva tumma raita on katossa oleva syvennys, kahden levyn saumakohta.

Käsittelin kuvia siten, että ne näyttäisivät mahdollisimman samalta kuin oikeastikin camera obscuran sisällä.

Ohje camera obscuran tekoon on postauksessa Camera obscura.

Ylimmässä kuvassa näkyvän sängyn päädyn dyykkasin vuosia sitten yhden huonekaluliikkeen roskiksesta. Myös alimmassa kuvassa vähän näkyvä valkoinen rottinkihyllykkö on roskislöytö.

Camera obscura

Tein viime viikolla töissä ammattiopistossa taiteen ja kulttuurin tunneilla kahden ryhmäni kanssa camera obscuran. Olin haaveillut sellaisen rakentamisesta jo vuosia. Ystäväni Maija kertoi kokeilleensa kotona camera obscuran tekoa jokin aika sitten. Hänen esimerkkinsä rohkaisemana minäkin päätin vihdoin toteuttaa tuon kameran esiasteen.

Camera obscura on latinaa ja tarkoittaa pimeää huonetta. Huone pimennetään niin, että vain pienestä ympyrän muotoisesta aukosta pääsee valoa sisään. Aukon koko riippuu aukon ja sen vastakkaisen seinän välisestä etäisyydestä. Huoneen ulkopuolella näkyvä maisema heijastuu aukon läpi huoneen takaseinälle ylösalaisena. Camera obscura -ilmiö on tunnettu joidenkin lähteiden mukaan jo yli 2 000 vuotta, mutta alle 200 vuotta sitten saatiin kuva kiinnittymään ensimmäisen kerran, eli keksittiin valokuvaus. Neulanreikäkamera toimii samalla periaatteella, mutta sen sisään laitetaan valoherkkä paperi tai filmi, joka kehitetään pimiössä valotuksen jälkeen.

Ensimmäisen kokeilun hankaluudet

Ensimmäisen camera obscuran rakensimme isoon luokkaan pilvisenä päivänä (siitä kamerasta minulla ei ole valokuvia). Peitimme ikkunat jätesäkeillä. Riippuu jätesäkin laadusta, riittääkö kaksinkertainen säkki. Keskimmäiseen ikkunaan jätimme säkkiin pienen reiän, johon teippasimme mustaa kartonkia, johon olin leikannut pienen pyöreän aukon. Emme saaneet kuvaa näkymään reiän vastakkaisellä seinällä, joka oli noin 10 metrin päässä ikkunasta. Meinasi jo epätoivo iskeä, niin soitin kesken tunnin valokuvauksen opettajalleni Pirjolle. Hän neuvoi ottamaan ison valkoisen paperin ja pitämään sitä eri etäisyyksillä reiästä. Saimme syntymään kuvan rullapaperille 2 - 3 metrin päähän reiästä. Oli hauska nähdä tuolla paperilla metsämaisema sekä ohiajavia autoja. Ne tosin näyttivät enemmänkin silhueteilta kuin realistiselta kuvalta valon vähyyden vuoksi.

Toinen camera obscura onnistui hyvin

Toisen camera obscuran rakensin eri ryhmän kanssa koulun isoon tuulikaappiin. Sen lisäksi, että peitimme ikkunat jätesäkeillä, teippasimme ulkoseinän (joka oli ikkunaa) vastakkaisen seinän valkoiseksi fläppitaulupapereilla. Kuvasta tulisi laadultaan parempi, jos pinta olisi esim. valkoiseksi maalattu seinä.

Valo pääsee pimeään huoneeseen 
vain pienestä pyöreästä reiästä, 
jonka halkaisija on tässä vähän yli 1 cm.

Pilvisenä aamuna

Harmaan pilvisenä aamuna camera obscuran kuva oli hädin tuskin havaittavissa. Toki silmällä menee vähän aikaa tottua pimeään, mutta vaikka olin ollut kameran sisässä tovin, näkymä ei ollut paljon tuota yläpuolella olevaa kuvaa selkeämpi (riippuu tietty näyttöruudun väri- ja kirkkausasetuksista, miltä se näyttää tässä). 


Seuraava kuva on edellisestä kuvasta kontrastisempi versio, muokattu kuvankäsittelyohjelmalla. Kuvassa on siis informaatiota, vaikka silmä ei sitä aivan hämärässä hahmota.

Aurinkoisena iltapäivänä

Aurinkoisena iltapäivänä värit näkyivät kuvassa hyvin.

Kolme alinta kuvaa olen kääntänyt oikein päin. Ne siis näkyvät ylösalaisin camera obscurassa. Ensimmäisessä kuvassa näyttää, että valo paistaa kameraan monesta kohdasta. Kamera kyllä päästää vähän valoa useasta kohdasta, mutta tämä valokuva, joka on otettu todella hämärässä, liiottelee valon pääsyä pimeään huoneeseen. Ideaali tilanne olisi, että valoa tulisi sisään vain pyöreästä reiästä. Lisäksi jostakin pääsee valoa muodostaen pilvikuvion aivan ylös.

Kiitos Maija ja Pirjo inspiraatiosta ja avusta! Ja kiitokset ryhmilleni, jotka toteuttivat nämä kamerat! :)

Yksi asia harmittaa: En tehnyt camera obscuraa aikaisemmin.


Edit: Tein kotiin camera obscuran kesäloman alussa, näet sen täältä.