Eino Viikilän upea näyttely

Kävin tänään elämäni hauskimmassa ja hyväntuulisimmassa näyttelyssä. Kuhmoislaisen kuvanveistäjä Eino Viikilän näyttely Puput pöksyissä on esillä Keski-Suomen museossa Jyväskylässä 27.3.2011 asti.

Eino Viikilä: Alexander Stubbin koira

(yksityiskohta)

Eino Viikilä: Rysselin lennot (yksityiskohta)

Eino Viikilä: Arvovieras vaatii uhrauksia

Eino Viikilä: Kotipermanentti

Eino Viikilä: Facebook (yksityiskohta)

Pari pilkkireissua hiihtolomalla

Tulin viettämään hiitolomaa vanhempieni luo tänne etelään. Olemme käyneet pari kertaa pilkillä. Ensimmäisellä reissulla sain kahdeksan ahventa. Viimeisen niistä uskalsin ottaa itse irti koukusta. Toisella reissulla en päässyt harjoittelemaan uutta taitoa, sillä en saanut yhtään kalaa. Toukkiin en ole vielä koskenut.

Isä on tehnyt pilkkivavoille kätevän kuljetus- ja säilytyskotelon eri kokoisista pahviputkista. Hän on maalannut ja lakannut pinnan, jotta se kestää paremmin.

House Games -näyttely Jyväskylässä

Teokset vasemmalla seinällä: Phyllis Schwartz

Eilisessä Keskisuomalaisessa oli juttu taiteilijapariskunta Anna Ruthista ja Juho Jäppisestä. He avaavat kotinsa näyttelyvieraille Jyväskylässä osoitteessa Puistokatu 19 A 17. Kävin tänään näyttelyssä. Ovella Yhdysvalloista kotoisin oleva Anna Ruth toivotti tervetulleeksi ja antoi kotinsa pohjapiirustuksen, johon oli merkitty töiden sijainti. Parikymmentä taiteilijaa, joista noin puolet ulkomaalaisia, oli tehnyt teoksia eri tekniikoilla: video, kudonta, maalaus ym. Teokset olivat esillä aika yllättävissäkin paikoissa. Katsellessani pohjapiirustusta nyt näyttelyssä käynnin jälkeen tajuan, etten ollut huomannut kaikkia töitä paikan päällä. Tämän hiihtoloman aikana voisin käydä näyttelyssä uudestaan.

Animaatio: Mikko Ijäs

Suurin elämys minulle tässä näyttelyssä oli näyttelyn kokonaisvaltaisuus. Usein taideteoksia katsotaan tilassa, jossa jokainen teos erottuu hyvin valkoisesta seinästä. Tässä näyttelyssä työt olivat tavallaan osa sisustusta, mikä muuttaa niiden luonnetta. Lisäksi katsoja voi ihailla ja ihmetellä kodin elementtejä, joita ei ole laitettu esille varsinaisesti taiteena.

Näyttelyssä oli tarjolla teetä - myös rooibosta ja honeybushia - ja tunnelma oli kodikas: elämisen jälkiä ei oltu yritetty peittää, vaan koti näytti oikealta kodilta.

Kudottu tekstiili: Mayumi Niiranen-Hisatomi

Teokset vasemmalla seinällä: Elina Katara
Kudottu tekstiili: Mayumi Niiranen-Hisatomi
Maalaus takaseinällä: Tiitus Petäjäniemi

Anna Ruth ja Juho Jäppinen ovat järjestäneet House Games -näyttelyn myös vuosina 2005 ja 2008.

Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on avoinna su 6.3. - su 13.3.2011 klo 17 - 19.
Osoite: Puistokatu 19 A 17, Jyväskylä.

Suurkiitokset näyttelyn isäntäväelle ja taiteilijoille!

Katso näyttelyviikon ohjelma

Maalauskokeilu teepussilla

Viime aikoina olen kerännyt kahvipöydässä teen juojilta käytetyt teepussit ja kuivattanut ne. Kerroin tekeväni värjäyskokeiluja ja tarvitsevani teepusseja siihen. Olin lukenut monesta blogista teevärjäyksestä ja ajattelin kokeilla itsekin.

Yhdestä käytetystä teepussista irtosi yllättävän paljon väriä. Kokeilin värjätä kirjekuorta vanhan näköiseksi, mutta lopputulos ei ollut kovin hääppönen.

Löysin kätköistäni pari pientä palasta vesiväripaperia ja maalasin vuoristomaisemakortteja. Kastelin teepussin ja laveerasin sillä kuin siveltimellä koko paperin. Joka välissä kuivatin maalauksen hiustenkuivaajalla. Seuraavaksi maalasin takimmaisten vuoret. Kun olin kuivattanut tämän pinnan, maalasin seuraavat kaksi vuorikerrosta. Ilmaperspektiivi tuo kuvaan syvyyttä: kauimmaiset vuoret ovat vaaleampia kuin lähellä olevat.

Kortin taustakartonki on Prismasta vessapaperipakkausten välistä.

Neulegraffiti pyörään

Tein neulegraffitin polkupyörääni. Ohje tähän neulepintaan on postauksessa Valkoiset villasukat.

Grafiikkaa kotikonstein

Tässä yksi ilta kokeilin yksinkertaista grafiikkaa. Leikkasin hampurilaispakkauksesta press-print-tyylistä levyä (solumuovi?) ja painoin siihen kuvioita neulepuikolla ja neulalla.

Levitin siveltimellä tuubipeiteväriä laatalle. Painanta ei kuitenkaan onnistunut. Olen kokeillut aiemmin pullopeiteväreillä ja se toimi. Kun muutamasta yrityksestä huolimatta en saanut painettua kuvioita paperille, otin uuden laatan, niin ison kuin hampurilaispakkauksesta saa leikattua (n. 8 x 8 cm), ja painoin pelkkiä väripintoja. Yllätyin, kuinka elävää pintaa sain aikaiseksi. Saa nähdä, mitä keksin tehdä näistä pintakokeiluista.

Paperi on tavallista kierrätettyä kopiopaperia. Toisen puolen teksti kuultaa läpi kohdista, joihin painoin vaalealla värillä. Jatkossa voisin satsata paperiin vähän enemmän, jottei iso työ mene hukkaan. Kyllä näitä vaaleita pintoja voi nytkin käyttää, mutta parempi olisi, jos teksti ei kuultaisi läpi yhtään.



Pintakokeiluja tuubipeiteväreillä

Parin päivän kuluttua kokeilin pullopeiteväreillä. Painaminen onnistui hyvin sellaisella kuviolla, jossa ei ollut kovin tarkkaa, mikä kohta näkyy selkeästi. Yksinkertainen maisema oli kuitenkin hankala saada näyttämään hyvältä. Yritin olla ajoissa ensi joulun joulukorttien teon suhteen, mutten taida sittenkään toteuttaa niitä tällä tekniikalla.

Ai niin.. Tasaisempaa jälkeä olisi tullut varmaankin, jos olisin telannut maalin laattaan sen sijaan, että käytin sivellintä. Siitä on melkein kaksi vuotta, kun olen tehnyt press-print-painantaa oppilaiden kanssa. Vähitellen palautuu asioita mieleen.. No, olen uskollinen otsikolle: grafiikkaa kotikonstein. Tässä kodissa ei ole grafiikkatelaa. :)

  

  

Otin Prismasta vessapaperipakkausten välistä ison kartongin (niitä saa ilmaiseksi) ja leikkasin siitä korttipohjia. Kartongin paksuus on mielestäni juuri ja juuri riittävä kortteihin.

Leikkasin painamaani kuviota ja sen alle
 vähän suuremman valkoisen 
paperin kehykseksi.

Käärin lahjan ei-niin-hyvin-onnistuneeseen pintakokeiluun.

Neuletossut + ohje

Näin tämän mallisia tossuja pari vuotta sitten. Ne olivat raidallisia ja niiden yläosa oli neulottu aina oikein, siis pinta näytti nurjalta. Minä tein tossun yläosaan sileää neuletta. Kun tossu ei ole jalassa, se näyttää mielestäni pieneltä laukulta. Ihmeesti se venyy ja muotoutuu, kun sen laittaa jalkaan.

Ja ennen kaikkea: nämä tossut on todella helppo ja nopea tehdä.

Neuletossuohje:

Luo 40 silmukkaa (kengän koko 36/37, lanka: Merino Blend DK superwash wool, puikot: 4 mm).

Neulo joustinneuletta 2 oikein, 2 nurin noin 15 cm.

Kun olet neulonut joustinneuleen, jatka neulomalla sileää neuletta ja kavenna molemmista reunoista kaksi silmukkaa joka kerroksella (yht. 4 s per kerros), kunnes silmukoita on jäljellä 6 - 8. Päättele silmukat. Jätä kavennusreunat löysiksi, jotta ne eivät kiristä jalassa. Kavennusohjeen voit katsoa tarvittaessa Punomosta.

Poimi neuleen toisesta päästä 40 silmukkaa (minun täytyi käyttää tähän ohuempaa puikkoa) ja tee samanlainen kavennus kuin toiseen päähän, mutta älä päättele silmukoita.

Kun silmukoita on jäljellä 6, neulo remmi sileää neuletta. Kokeile tossua jalkaan. Kun remmi on riittävän pitkä, päättele silmukat yhdistämällä remmin pää neuleen toiseen päähän.

(En tiedä, miten tämä kuuluisi tehdä, mutta minä pujotin puikon jokaisen pääteltävän silmukan kohdalla myös sen silmukan läpi, johon halusin liittää remmin.)

Pääteltyäsi remmin kiinni toisen puolen sileän neuleen reunaan tossu on kaksin kerroin. Ompele tossun etu- ja takasauma kiinni taitteesta sileän neuleen alkuun asti.

Napin voi ommella koristeeksi jalkapöydän yli menevän remmin toiseen päähän.

Edit 27.1.2012: Käspaikassa oli julkaistu tällaisen tossun ohje viime kuussa. Siinä neuvotaan, miten tehdä tällaiset tossut aloittaen neljällä silmukalla. Niissä tosin tossun yläreuna ei ole sileää neuletta.


Huovutettujen tossujen ohje löytyy täältä.

Pehmokirja

Ompelin pehmokirjan lahjaksi puolivuotiaalle veljenpojalleni.

Olin löytänyt kadulta joskus lenkkeillessäni rikkinäisen pysäköintikiekon. Kiinnitin kiekko-osan napin avulla kirjan keskiaukeamalle hammaslangalla.

Tarrakiinnitys

Hankin kankaita harvoin uutena, en edes joka vuosi. Joskus ostan kirpparilta kangasta tai vaatteita ompelutöiden materiaaliksi. Enimmäkseen käytän ompeluksiin vanhoja puhki kuluneita vaatteita.

Nämä kankaat ostin viime kesänä Laosista Luang Prabang -nimisestä kaupungista, jossa kävin reppureissatessani Kaakkois-Aasiassa siskoni kanssa. Se on kaunein kaupunki, jossa olen käynyt. Tätä samaa raitakuosia oli myytävänä monen värisenä. Minä ostin kolmea väriä. Myös monissa Thaimaassa myytävissä tuotteissa oli käytetty tätä kangasta, kuten yhden Bangkokista ostamani tunikan helmassa.

Silitin kankaisiin tukikankaan. En tiedä, onko sillä käytännössä ryhdistävää vaikutusta. Kirjan sivujen pehmusteena on ohut vanu. Vaikka kirja on aika simppeli, yllättävästi sen tekoon hurahti aikaa. Tein sitä useamman kuukauden aikana aina silloin tällöin.

Käytän ompelukoneessa nykyään saumurilankoja edullisen hinnan vuoksi. Harvoin valikoimastani löytyy aivan kankaan väristä lankaa. Usein valitsen tikkauksiin kankaasta hyvin erottuvan langan, kuten tässä pehmokirjassa keltaisen.

Huopatossut + ohje

Kantapäässä koristeena vanhan aarrelipaston avain.

Ostin siskoni kanssa monenlaisia nauhoja siskomme häihin käydessämme Bangkokissa viime kesänä. Chatuchak-niminen tori oli nähtävyys sinänsä, ja monet tuotteet olivat edullisia euron heikkoudesta huolimatta.

Tämä nauhanpätkä oli siskomme häissä muistaakseni pöytäkoristeessa. Ompelin siihen koneella rypytysnauhan ja sitten ompelin nauhan kiinni tossun suuaukkoon.

Huopatossujen huovutusohje

1. Leikkaa paksusta muovista (tai esim. pahvilaatikkopahvista) pari numeroa kengännumeroasi suuremmat ja vähän leveämmät muotit, joiden päälle huovutat tossut. Muotin materiaalin tulee olla sen verran taipuisaa, että muotin saa irti huovutetun tossun sisältä.

2. Teippaa kuplamuovia muottien molemmille puolille kuplapuoli ylöspäin (tai kääri tuorekelmua pahvin ympärille), jotta pinta on karhea, jolloin villa huopuu paremmin. Muovi myös suojaa pahvia, jotta se ei mene aivan lötköksi huovutettaessa.

3. Irrota huovutusvillasta ohuita levyjä ja kiedo niitä eri päin muottien ympärille.

Tässä kuvassa on kolme kerrosta villaa. Noin viisi - kuusi kerrosta olisi ehkä riittävä.

4. Huovuta veden ja esim. mäntysuovan avulla villa muottien ympärille.

5. Kun villa on huopunut napakasti muottien päälle, leikkaa jalkaterän mentävä viilto tossuihin. Aloita viilto noin 5 cm päästä kantapään reunasta. Ota muotti pois tossujen sisältä.

6. Kutista tossuja kastelemalla niitä vuoroin kuumassa ja kylmässä vedessä. Voit myös heittää niitä (paiskoa täysiä) lavuaariin, mikä nopeuttaa kutistumista.

7. Laita tossut jalkaasi ja kävele vähän, jotta tossut muotoutuvat jalkaan sopiviksi. Muotoile kantapäätä, jotta siitä tulee hyvän mallinen.

Nahkapohjat pidentävät tossujen käyttöikää.
Kannattaa ommella ompelulankaa
vahvemmalla langalla. Hammaslanka kestää hyvin.

Huom. Tarvitset perustiedot huovutuksesta käyttäessäsi tätä ohjetta.


Edit: Varrellisten huopatossujen ohje on täällä.

Housuista hame

Löysin kirpparilta ilmaiskorista housut, joista tein hameen. Ratkoin haarasauman auki ja ompelin lahkeiden etukappaleet yhteen kuten myös takakappaleet. Housujen vyötäröosasta tuli hameen helma. Hameen vyötärölle ompelin resorin.

Sain idean hameeseen ystäväni Elisan rocKing´sKidi-blogista.

Housut, joista tein hameen, olivat sopivan kokoiset minulle. Hameesta tuli kuitenkin melko nafti. Seuraavaan hameeseen täytyy hankkia siis vähän reilumman kokoiset housut.

Edit: Samalla idealla hame farkuista täällä.
Edit: Tein eri tyylisen hameen kesähousuista, näet sen täältä.