Hei, täällä vieraskynään tarttunut Hanna, luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Pohjois-Karjalasta. Ulkona opettaminen on sydäntäni lähellä ja olenkin opettanut ulkona säännöllisesti viimeisen 10 vuoden ajan. Maailmanlaajuista ulkoluokkapäivää vietetään tänäkin keväänä, ja ilokseni sain Lauralta pyynnön kirjoittaa ulkoluokkatoiminnastamme Hääräämöön.
Kuten monessa muussakin asiassa, myös ulkoluokkailussa säännöllisyys ja tutut rutiinit luovat pohjan turvalliselle toiminnalle. Ulkona oppimista kannattaa harjoitella pienin askelin, ja kevät on ihan parasta aikaa aloittaa ulkoluokkatoiminta. Erilaisten pelien ja leikkien avulla oppiminen on kivaa, ja opittavaa asiaa tulee harjoiteltua ihan huomaamatta. Vaikka ulkona oppimisesta on tullut tuttua ja turvallista, on silti aina kutkuttava mahdollisuus, että metsässä tapahtuu jotain jännittävää, mistä opekaan ei vielä tiedä. Jokainen ulkoluokkatunti voi olla uuden seikkailun alku!
Ihania ulkoluokkaseikkailuja! t. Hanna Rokkila
P.S. Meidän metsätuntejamme ja kouluarkea voit seurata Instagramissa: @repullinen_arkea.
Metsätunti osaksi arkea
 |
| Usein luupit ja ötökkäpurkit ovat mieleisiä tutkimusvälineitä myös metsävälitunnilla. |
Yleensä katsomme jo edellispäivänä sääennusteen ja pohdimme yhdessä, miten säähän pitää tällä kertaa varautua. Metsätunneilla meillä on toistuvia rutiineja ja kuljemme usein jollekin vakiopaikoistamme. Silloin uutta ympäristöä ja toimintatapoja ei tarvitse jännittää ja voi helpommin keskittyä itse oppimiseen. Mutta odotapas, kun sataa ensilumi tai kepit paljastuvat taas lumen alta! Silloin palataan taas harjoittelemaan sitä, miten metsätunnilla toimitaan.
 |
| Kaksi vuotta sitten ekaluokkalaiset innostuivat majojen rakentamisesta niin, että viimeisellä kouluviikolla majassa pidettiin juhlat, jossa paistettiin köyhiä ritareita trangialla. |
Usein kokoan oppilaat metsään siirtymisen jälkeen rinkiin tai kaareen kuuntelemaan. Kuuntelemiseen, viittaamiseen ja työskentelyyn liittyvät säännöt ovat voimassa myös ulkona. Työskentelyä seuraa usein oppilaiden odottama metsävälkkä. Tämän jälkeen kokoonnumme vielä loppupiiriin, jossa jokainen pääsee näyttämään omaa kehoaan käyttäen, kuinka onnistui oppitunnin tavoitteissa:
- kurkottaa itsensä mahdollisimman korkealle, kun on onnistunut erinomaisesti.
- tekee itsestään mahdollisimman pienen, kun haluaa kuvata vähäistä määrää.
- Asennon voi ottaa näiden ääripäiden välistä.
- Miten hyvin jo osaan tänään harjoitellun asian?
- Kuinka hyvin yhteistyö parini kanssa onnistui?
- Miten tyytyväinen olen pukeutumiseeni?
Metsätunti voi olla uuden seikkailun alku
 |
| Joskus hetki on otollinen pysähtyä kuuntelemaan luonnon ääniä. |
Usein metsätunneille tekemäni suunnitelmat muuttuvat lennosta. Luonto saattaa tarjota meille jotakin mielenkiintoista tutkittavaa tai ihailtavaa. Tai yhtäkkiä kaikilla onkin niin rauhallinen olo, että on vain pakko olla tekemättä mitään, tuijottaa porukalla pilviä tai kuunnella linnunlaulua. Metsätunneilla tilanne elää luonnon tarjoamien yllätysten, sään ja ryhmän mukana.
Suosittelen varaamaan aikaa ulkoluokasta metsävälitunnille ja vapaalle leikille. Usein tieto metsävälkästä palkintona tunnin lopussa motivoi oppilaita keskittymään varsinaisella oppitunnilla. Annan metsävälkällä luvan jatkaa myös oppitunnin tutkimuksia ja välineiden, kuten luuppien käyttöä. Metsävälitunneilla syntyy helposti myös koko luokan yhteishenkeä kohottavia ja ryhmätyötaitoja kehittäviä projekteja.
Pelit ja leikit
 |
| Leikin avulla harjoitellaan ja kerrataan opittuja asioita. |
Meillä metsätunneilla leikitään paljon. Ulos mahtuu ääntä ja liikettä, ja erilaiset pelit ja leikit ovat mainio tapa harjoitella ja kerrata opittuja asioita. Pienillä muutoksilla tutut leikit muuttuvat oppimista tukeviksi harjoituksiksi. Käytän mielelläni usein leikkejä, joiden säännöt ovat jo oppilaille tuttuja. Tällöin itse leikkimiseen päästään nopeasti, vaikka harjoiteltava asia olisi uusi.
Usein leikeissä tarvitaan erilaisia kortteja. Lajikortit Ulkoluokka-sivustolta sopivat todella moneen aiheeseen. Lasku- tai sanakortit kirjoitan usein itse nopeasti maitopurkeista leikatuille korteille.
Tässä muutamia helppoja vakkarileikkejämme:
Hippa
 |
| Varsinkin talvella ulkona tarvitaan liikettä pitämään lämpöä yllä. |
Kun hippa saa kiinni, kiinnijäänyt pääsee takaisin peliin tehtyään opettajan antaman tehtävän. Opettaja voi esimerkiksi sanoa laskun tai näyttää lajikortin. Jos kiinnijääneitä on useampia, ensimmäisenä oikean vastauksen sanonut pääsee peliin. Samanlainen pelastamistapa sopii myös esimerkiksi lipunryöstöön.
Hippa tehtäväkorteilla: Hipalla on tehtäväkortti, jonka hän antaa kiinnijääneelle. Kiinnijäänyt jää paikalleen ja hänet voi pelastaa tekemällä tehtäväkortin tehtävän. Pelastetusta tulee uusi hippa. Mitä enemmän on tehtäväkortteja eli hippoja, peli on sitä vauhdikkaampi. Tehtäväkortissa voi olla esimerkiksi taivutettava sana, laskettava lasku, tunnistettava eläin/kasvi jne.
Arvontaleikki
 |
| Tässä arvontaleikissä ryhmän on muodostanut perhosen muodonvaihdos (kortit tulostettavissa Ulkoluokka-sivuston lajikorteista). |
Tarvitaan kortit, joista muodostuu parit tai ryhmiä, esim. lasku ja vastaus. Jokaisella oppilaalla on kortti. Kortteja vaihdellaan arvontalaulun tahdissa korttia katsomatta vastaantulijoiden kanssa. Opettajan Kräsh-huudahduksesta jokainen katsoo korttinsa ja koettaa mahdollisimman nopeasti löytää itselleen parin/ryhmän. Parin löydettyään leikkijät menevät kyykkyyn. Jos leikistä haluaa tehdä kilpailullisen, voi hitaimman parin tiputtaa leikistä pois.
Vaarallinen
 |
| Mikä liikennemerkeistä on "vaarallinen"? |
Maahan levitetään opeteltavaan aiheeseen liittyvät kortit, esimerkiksi liikennemerkkikortit. Valitaan vapaaehtoinen leikkijä, joka poistuu korttien ääreltä. Muut leikkijät valitsevat yhden kortin vaaralliseksi kortiksi. Vapaaehtoinen leikkijä palaa takaisin ja osoittaa kortteja yksi kerrallaan. Kaikki leikkijät sanovat ääneen osoitetun liikennemerkin nimen. Kun vapaaehtoinen poimii vaarallisen kortin, leikkijät huutavat “vaarallinen kortti” ja juoksevat mahdollisimman nopeasti sovittuun paikkaan vapaaehtoisen koettaessa ottaa heitä kiinni.
Kun leikki on uusi, pelaamme sen ensin isolla porukalla, jotta säännöt tulevat tutuiksi kaikille. Vaarallinen-leikkiin kannattaa jakaa luokka pienempiin ryhmiin, jotta kaikki pääsevät osallistumaan. Kaikkien leikkijöiden pitää mahtua näkemään kortit. Yhdessä ryhmässä voi olla esimerkiksi 4–10 oppilasta.
Vaarallista voidaan leikkiä moniin eri aihepiireihin liittyvillä korteilla, kuten:
- kertolaskukortit: sanotaan ääneen kertolaskun tulo
- sanakortit: sanotaan ääneen sanaluokka
- lajikortit: sanotaan ääneen eläimen tai kasvin nimi
- soitinkortit: sanotaan ääneen soittimen nimi
- kuva- tai sanakortit: sanotaan sana englanniksi
- kellonaikakortit
Kim-leikki
 |
| Mikä lintu on käännetty sillä aikaa, kun leikkijät ovat käyneet juosten sovitussa paikassa? |
Kim-leikissä asetetaan lajikortteja kaikkien näkyville. Leikkijät juoksevat koskettamassa esimerkiksi sovittua puuta. Sillä aikaa yksi leikkijöistä poistaa tai kääntää ylösalaisin yhden korteista. Muut koettavat keksiä, mikä kortti puuttuu. Kim-leikkiä on hyvä pelata esimerkiksi 4–10 oppilaan ryhmissä.
Eri aihepiireihin liittyviä kortteja voidaan käyttää Kim-leikissä:
- lukujonot: esim. luvun 3 monikerrat (3, 6, 9, 12, ..., 30) ja oppilaat ratkaisevat puuttuvan luvun esim. monikertoja luettelemalla
- liikennemerkit
- soittimet
- sanakortit englanniksi
Kuka pelkää
Jaetaan leikkijät harjoiteltavan aiheen mukaisiin ryhmiin, esimerkiksi yleisnimet ja erisnimet. Sovitaan leikille rajat, kuten Kuka pelkää jäämiestä -leikissä, sekä kiinniottaja. Opettaja sanoo jonkin sanan, esimerkiksi “Liisa”, jolloin kaikki erisnimiin kuuluvat leikkijät yrittävät ylittää pelialueen kiinniottajan saamatta kiinni. Kun opettaja sanoo jonkin yleisnimen, liikkuvat kaikki yleisnimiin kuuluvat. Jos leikkijä jää kiinni, hän jähmettyy patsaaksi ja koettaa ottaa muita kiinni liikuttamatta jalkojaan.
Kuka pelkää -leikissä voidaan harjoitella monia asioita, esimerkiksi:
- kertotaulut: jokaisella leikkijällä on kertotaulu (voi olla kahta tai useampaa kertotaulua). Kun ope huutaa omaan kertotauluun kuuluvan luvun (tulon), leikkijä liikkuu.
- sanaluokat
- väitteet: osa liikkuu, kun sanottu väite on tosi, toiset silloin, kun väite on epätosi.
Sieppaamisleikki
Jaetaan leikkijät esimerkiksi neljän hengen joukkueisiin. Joukkueet asettuvat yhtä kauas keskuspisteestä, jossa on siepattavia kortteja, kuten sanakortteja. Joukkue jakaa jäsenilleen numerot 1-4. Opettaja huutaa numeron ja sanaluokan esimerkiksi “neloset verbi”. Joukkueen jäsenistä neloset juoksevat korttien luo ja koettavat ensimmäisenä laittaa kätensä sellaisen kortin päälle, jossa oleva sana on verbi. Nopein saa viedä kortin joukkueelleen pisteeksi. Opettaja lisää keskelle uuden verbikortin.
Sieppaamisleikkiin käyvät monen eri aihepiirin kortit, esimerkiksi:
- lajikortit: "Ykköset sieppaavat hauen."
- numerokortit kertolaskujen harjoitteluun: "Kakkoset sieppaavat 5 kertaa 5."
- liikennemerkit
- karttamerkit
- käsitekortit: esim. Suomen maisema-alueet: "Kolmoset sieppaavat alueen, jossa on paljon jokia." Oppilaat yrittävän siepata Pohjanmaan.
Muuta mukavaa
 |
| Kun sää on kohdallaan, muut suunnitelmat siirtyvät varjokuvien ja draamatunnin tieltä. |
 |
| Riippukeinu, oppilaiden suosikki! |
Vilkaise myös aiemmin Hääräämössä julkaistuja ulkoluokkapostauksia:
