Lettikerho ja arvonta: Isin ja tyttöjen lettikirja

Monella taitaa jo olla Isin ja tyttöjen lettikirja. Hääräämön arvonnassa on vielä mahdollisuus voittaa tämä vuoden 2015 hitiksi noussut Matti Airolan teos. Siinä opastetaan monien erilaisten lettien teko selkein piirroskuvin. Matti pitää Isin ja tyttöjen hiushommat -blogia.

Kommentoimalla tätä postausta osallistut arvontaan. Jos kommentoit anonyyminä, kirjoita viestiin esim. sähköpostiosoitteesi, niin saan sinuun yhteyden mahdollisen voiton osuessa kohdallesi. 

Osallistumisaikaa on su 13.3.2016 klo 21.00 asti.

Terveiset lettikerhosta, jota pidin koululaisille täällä Muoniossa syyslukukaudella:

Lätytetty hollantilainen letti

Ranskalainen kalanruotoletti

Valeranskalainen

Kolmikerroksinen twistiputousletti

Kiitokset Matille ja kustannusyhtiölle arvontakirjasta!

Tilkkupeitot tyttövauvoille

Ompelin tilkkupeiton kahdelle viime vuoden lopussa syntyneelle tytölle. Applikoin peittoihin lapsen syntymävuoden. Vuosiluvun numerot menivät samoilla suunnitteluilla kuin farkkupeiton numerot.

Toiseen peittoon applikoin syntymäpäivän:

Rytmirinkula ja hernepussit

Ompelin eskariin rytmirinkulan, jossa on pää- ja välivärit väriympyrän järjestyksessä. Olemme ottaneet lattialla piirissä istuen rytmirinkulalla perussykkeen lauluun nostamalla (eri korkeuksille eri tempolla) ja laskemalla rinkulaa. 

Myös rinkulaa kierrättämällä olemme tehneet sykettä: oikea käsi oikeanpuoleisen vieruskaverin vasemman käden viereen, sitten vasen käsi oikean viereen, jolloin rytmirinkula siirtyy vasemmalle. Sykettä olemme tehneet myös viemällä rinkulaa eteen ja taakse. 

Ensimmäisellä kerralla, kun harjoittelimme edellä kuvaamaani rinkulan kierrättämistä, annoin lapsille (niille, jotka halusivat, eli käytännössä kaikille) oikeaan käteen leiman, mikä helpotti ohjeiden antamista. Seuraavalla kerralla tajusin, että samalla voidaan harjoitella oikeaa ja vasenta, joten susileiman sijaan annoin o-kirjainleiman oikeaan käteen. En puhunut enää susikädestä, vaan oikeasta kädestä.

Rytmirinkulatyöskentelyssä lapset ovat keksineet omia sovelluksia. He pitävät paljon siitä, kun saavat mielessään valita jonkun värin. Sitten laitetaan silmät kiinni ja pyöritetään rinkulaa ja pysäytetään, kun sanon "seis". Sitten alkaa kova huuto, joko "jee!" tai pettynyttä muminaa. Ilmenee selkeästi, kenen kohdalle osui toivottu väri. Annan heidän valita värin noin kolme kertaa, ja välillä pyöritetään rinkulaa toiseen suuntaan. 

Toinen tykätty aktiviteetti on se, kun kukin lapsi vuorollaan saa sanoa jonkun värin. Sitten tuo väri lähetetään pikalähetyksenä hänelle näyttämässäni suunnassa. 

Näissä värin lähetyksissä tulee harjoiteltua yllä kuvailemaani tapaa tehdä rytmiä pyörittämällä rinkulaa piirissä, vaikkakaan väriaktiviteeteissa ei ole mukana tiettyä rytmiä. Liike tulee tutuksi.

Kirkkomuskari-kirjassa (toim. Mari Torri-Tuominen) on Elina Laakson säveltämä ja sanoittama laulu Ylös ja alas!, jota olen käyttänyt paljon rytmirinkulan kanssa.

Hernepusseja olen käyttänyt moneen aktiviteettiin. Lapsi saa heittää vuorollaan yhden hernepussin matolle siten, että seisoo selin mattoon. Koko porukalla sanomme ääneen sen luvun, jonka kohdalla hernepussi tippuu. Jos kolmella heittokerralla pussi ei osu mattoon, vuoro siirtyy seuraavalle. 

Kun kaikki hernepussit on heitetty, tarkastellaan, kenen kohdalle tuli eniten/vähiten hernepusseja, kenen kohdalla on suurin/pienin hernepussi ja kenellä on eniten esim. punaisia hernepusseja. Lopuksi lapset laittavat pienissä ryhmissä saamansa hernepussit kokojärjestykseen.

Löydät lisää hernepussileikki-ideoita täältä (klik).

Pari vuotta sitten tekemäni rytmirinkulan + ohjeen näet täältä (klik).

• Lisää toiminnallisia vinkkejä löydät esi- ja alkuopetustaulustani Pinterestistä.

Raaputusarpa + ohje

Tein eskariin raaputusarpoja, joista tuli esille kirjaimia. Etsimme lukumäärämetsästyksen tapaan viime syksynä näitä salaperäisiä kortteja, joiden keskellä oli sininen täplä. Nyt lisänä oli laminoiduista korteista yli jääneistä suikaleista leikkaamani väriliuskat, jotka osoittivat, mitä väriä lapsi etsii. Kahden asian muistaminen osoittautui hyväksi työmuistiharjoitukseksi. Aiemmin lapset olivat vain nostaneet ämpäristä lapun, josta katsoivat, menevätkö etsimään korttia kontaten, yhdellä jalalla hyppien... Nyt kun lisäksi täytyi muistaa väri, moni palasi nostamaan toisesta ämpäristä uuden väriliuskan. Pian lapset alkoivat keskittyä niin hyvin, ettei tarvinnut palata takaisin.

Raaputusarpaohje

Sekoita 

• yksi osa pullopeiteväriä ja
• yksi osa astianpesuainetta (esim. 1 rkl kumpaakin)

Maalaa siveltimellä (tai sormella) laminoidulle pinnalle kirjaimen päälle täplä ja anna kuivua.

Kun lapset olivat löytäneet kaikki täpläkortit, he raaputtivat kirjaimet esille. Sitten he veivät kirjaimet sen hahmon luo, jonka nimessä on kyseinen kirjain.

Lopuksi lapset muodostivat sanoja ja tavuja kirjainkorteista. Hauskinta vaikutti olevan pitkän sanan muodostaminen. Lapset pyysivät minua lukemaan epämääräisen sanan aina lisättyään siihen kirjaimia. Lopulta kaikki kirjaimet olivat tässä pitkässä sanassa.

Raaputin kirjainkortit aivan puhtaiksi ja maalasin kirjaimet piiloon toista ryhmää varten.

Katso lisää ideoita esi- ja alkuopetukseen Pinterest-taulustani (klik).

Lukumääräpussina herneenpalko

Ompelin opetusmateriaaliksi eskariin lukumääräpusseiksi herneenpalkoja. 

Ostin kirpparilta 20 centillä vaaleanvihreän t-paidan. Leikkasin helmakäänteen sekä hihansuun käänteet irti. Katkaisin ne keskenään saman mittaisiksi ja laitoin sisään herneitä (puuhelmet olisivat varmasti kestävämpiä käytössä tai jotkut pienet kuulat, jolloin herneenpalot voisi pestä). Yhteen palkoon pujotin yhden herneen, toiseen kaksi jne. Tein 10 herneenpalkoa. Ompeluosuudeksi jäi palkojen päiden sulkeminen.

Ideoita lukumääräharjoituksiin olen saanut mm. Open ideat -blogista ja Kultainen kuutio -sivustolta.

Erikoisnopat + elefanttipeli

Olen ommellut käsin viime aikoina paljon noppia, muun muassa nämä erikoisnopat (ja yhden, jonka esittelin täällä). Pienessä nopassa on silmäluvut 1 - 3, jokaista kaksi kappaletta. Isossa nopassa on silmäluvut 5 - 10. Pienen nopan sivun pituus on 5½ cm, ison 9 cm. Liimasin silmäluvut Eri Keeperillä. 

Laitoin noppiin täytteeksi langanpätkiä ja pieniä kangastilkkuja, pääosin saumurin leikkuujätettä. Saksin sitä aivan pieneksi silpuksi. Nopista tuli vähän painavammat kuin mitä vanutäytteellä olisi tullut.

Lasten on hyvä oppia hahmottamaan pieniä lukumääriä muussakin kuin perinteisessä arpakuution tavassa sommitella pisteet. Siksi olen laittanut pisteet erilaiseen muodostelmaan kuin nopassa perinteisesti. Isojen lukujen noppaan tulee automaattisestikin uudenlaisia sommitelmia.

Elefanttipeli

Elefanttipeli on ollut suosittu meillä eskarissa. Keksin pelin itse, mutta moni on saattanut keksiä vastaavan pelin kaikessa yksinkertaisuudessaan jo aiemmin. Lapset ovat pelanneet elefanttipeliä ompelemallani pehmonopalla, jossa on silmäluvut 1 - 6. Viime päivinä ryhmäläiseni ovat ommelleet nopan, ja jatkossa he voivat pelata omalla nopallaan tätäkin peliä.

Kolme lasta heittää noppaa kukin vuorollaan ja ottaa silmäluvun verran elefantteja laatikosta itselleen. Kun laatikko tyhjenee, lapset laskevat elefantit ja vertaavat, kenellä on eniten. Pelin voi lopettaa tässä vaiheessa tai elefantit voidaan pelata takaisin laatikkoon eli palauttaa silmäluvun verran elefantteja. Voittaja on se, jolta loppuu elefantit ensimmäisenä.

Sain vinkin Eskariopen eväspussi -Facebook-ryhmästä, että samalla idealla voi rakentaa Lego-tornin. 

Tätä peliä voi pelata perusnopan lisäksi myös suurten (5 - 10) ja pienten (1 - 3) silmälukujen nopalla tai esim. numerosymbolinopalla. Nopan sijaan voidaan käyttää numero- tai lukumääräkortteja.

Vaikeampi versio olisi, että lapsi ottaa yhden elefantin enemmän/vähemmän kuin silmäluku osoittaa.

Farkkupeitto vauvalle

Ompelin farkkutilkuista peiton ystäviemme loppuvuodesta syntyneelle poikavauvalle. Samalla tekniikalla tein torkkupeiton toissakeväänä silloiselle poikaystävälleni, nykyiselle miehelleni.

Applikoin peittoon vauvan syntymävuoden. Taustakankaaksi laitoin Eurokankaasta ostamaani tikkikangasta, josta olin suunnitellut tekeväni torkkupeiton. Suunnitelma ei ollut kuitenkaan toteutunut vuosien kuluessa. Tilkkupeiton taustaksi se sopii hyvin.

Osallistun tällä peitolla HommaHuone-blogin värihaasteeseen, jossa tammikuun aiheena on sinisen sävyt. Sininen ei ole lempivärini, mutta se vaikuttaa olevan melko varma valinta monessa tilanteessa. Farkkukankaasta tykkään paljon.

Kirjain- ja tavukauppa eskarissa

Olemme harjoitelleet kirjaimia eskarissa monella tavalla toiminnallisesti. Kerran metsästimme muovikirjaimia, kuten lukumäärämetsästyksessä. Siinä saadaan samalla karkeamotoriikkaharjoitusta.

Lapset muodostivat oman nimensä sekä Salaisen maan hahmojen nimiä löytämistään kirjaimista. Jos omalla pulpetilla ei ollut kaikkia tarvittavia kirjaimia, lapset vaihtelivat kirjaimia keskenään ja ope leikkasi lisää kirjaimia paperista.

Vink vink, joko tulostit lumiukkojoulukalenterin?

Kirjainkauppa

Kerran perustimme kirjainkauppoja, joissa käytimme valuuttana maitopurkin korkkeja. Ennen kauppojen avaamista perustimme pankkeja, joista jokainen sai nostaa 20 korkkikolikkoa. Yksi kirjain maksoi kaksi korkkikolikkoa. 

Lapset pääsivät vuorollaan myyjäksi yhteen kolmesta kirjainkaupasta. Kirjoitettava sana oli pulpetilla, joten lapsen täytyi muistaa kaupassa, mitä kirjaimia tarvitsee. 

Jos tarvittavan kirjaimen nimi ei ollut vielä muistissa, lapsi kuvaili kirjainta esimerkiksi piirtämällä sen sormellaan kaupan pöytään. Myyjä tunnisti kirjaimen ja nimesi sen.

Tavukauppa tonttunimillä

Joulun alla kävimme kauppaa lasten tonttunimen tavuilla. Tein lapsille tonttunimen tonttunimigeneraattorilla (Generaattoriin ei tarvitse kirjoittaa lasten oikeita nimiä eikä sukunimeä ollenkaan. Valikoiden valitsin nimet lapsille). 

Annoin lapsille tonttunimen joulukuun alussa, ja moni halusi kutsuttavan itseään tonttunimellä koko kuukauden. 

Aamupiirissä käytimme pelkkiä tonttunimiä. Tonttunimet olivat taululla, ja apulainen näytti yhtä nimeä kerrallaan ja kysyttiin laulaen, onko sen niminen paikalla. Vaikutti, että moni oppi tunnistamaan tonttunimiä kirjoitettuna, vaikka ei vielä osaakaan lukea.

Kauppoja oli nytkin kolme, eli ostettava tavu ei välttämättä löytynyt siitä kaupasta, johon lapsi meni ensimmäisenä. Yksi tavu maksoi yhden kolikon enemmän kuin tavussa oli kirjaimia.

Kirjoitettava sana oli lapsen pulpetilla. Lapsen piti muistaa kaupassa, mitä kirjaimia on tavussa, jota meni ostamaan. 

Tavujen alennusmyynti

Juuri ennen joulua laitoin taululle ale-kyltin. Keskustelimme, mitä alennusmyynti tarkoittaa. Nyt tavun hinta oli yksi kolikko vähemmän kuin tavussa on kirjaimia. Yhden kirjaimen tavut olivat ilmaisia.

Kun lapsi oli kirjoittanut yhden tonttunimen, hän sai valita jäljellä olevista nimistä, minkä kirjoittaa seuraavaksi. Keräilin valmiiksi kirjoitettuja nimiä pois ja palautin tavuja tavukauppaan.

• Näet Hääräämön esiopetuspostaukset Eskari-sivulta (klik)

Noppa huopakankaasta

Ompelin arpakuution ohuesta huopakankaasta käsin. Sitä oli tosi mukava tehdä. 

Innostuin ompelemaan kuviot liimaamisen sijaan. Keltaisesta ompeleesta tuli tärkeä piriste ja koriste-elementti nopan melko tummaan värimaailmaan.

Laitoin noppaan täytteeksi vanua vanhasta tyynystä.

Kuution sivun pituus on 11 cm.

Joulusydän

Olen innostunut ompelemaan käsin. Ompelin nämä jouluiset sydänkoristeet ohuesta huopakankaasta. Laitoin niihin vähän vanua täytteeksi.

Näin kuvasin:

En ole vielä kasannut studiosalamia muuton jäljiltä, joten koko syksyn ajan olen valokuvannut vallitsevassa valossa. Kuvasin sydämet keittiössä hehkulamppuvalaistuksessa. Sydämet ovat melko litteitä, niin valon kovuus ei haitannut. Jos kuvattava kohde olisi ollut kolmiulotteinen, siihen olisi tullut tässä valaistuksessa teräväreunaiset varjot. Käsittelin kuvan Gimpillä. Tausta oli yksivärinen, niin se oli nopea muuttaa aivan valkoiseksi.


Käsin ompelun innostukseni alkoi siitä, kun päätin teettää eskarilaisilla huopakankaasta joulusydämen. Tein kokeiluversion, ja sen jälkeen onkin syntynyt useampi huopatuote. Esittelen niitä lähitulevaisuudessa.

Rauhallista joulunaikaa!