Yksi ystäväni pyysi minua ompelemaan tyynyliinoja vanhoista pussilakanoista eli täkkipusseista, kuten täällä Rovaniemellä sanotaan. Pussilakanat olivat kuluneet puhki päästä, mutta niissä oli vielä paljon hyvälaatuista kangasta jäljellä. Yhdestä pussilakanasta sain tehtyä viisi normaalikokoista (48 cm x 60 cm) tyynyliinaa.
Pussilakanat olivat toiselta puolelta valkoisia vaaleanpunaisilla kuvioilla ja toiselta puolelta samanlaisia, mutta värit toisin päin. Jotkut tyynyliinat tein yhdestä kankaasta ja joihinkin laitoin toisen puolen toisesta kankaasta.
Ompelin tyynyliinoille pussin. Siinä vaiheessa pussilakanasta oli jäljellä vain aika ohueksi kulunutta kangasta. Laitoin pussiin vuorikankaaksi vanhaa valoverhoa tukemaan kangasta. Pussin nyöri on yöhousuista, joista tein kaksi pientä mekkoa.
- Tyynyliinan ompeluohje löytyy täältä.
Kävin hiihtolomalla Keuruulla Tiltaltti-nimisessä kierrätyspuodissa. En osta yleensä käsitöitä, mutta tuossa liikkeessä oli niin tyylikkäitä kierrätystuotteita, että ostin kolme tavaraa. Disketin kuorista tehdyt muistikirjan kannet on mielestäni aivan huippu idea. Nuo ohuet kuoret eivät paina paljon, mutta suojaavat hyvin lehtiötä.
Ostin myös sormuksen, mutta sen kuvaamiseen tarvitsisi rakentaa valoteltta. Jos saan inspiraatiota sellaisen rakentamiseen, esittelen hienon sormuksen täällä. Tiltaltista ostamani kellokin on vielä kuvaamatta. Ehkä tässä joskus..
Ompelin kesätopin ohuesta neuloksesta. Materiaali on varmaankin jotain viskoosisekoitetta. Viime aikoina olen tehnyt aluspaitoja, joihin piirsin kaavan ottaen mittoja vanhoista paidoista. Tuosta kaavasta muokkasin tämän kesätopin kaavan.
Käytin elämäni ensimmäistä kertaa Framilon-nauhaa rypytykseen ja tukemaan saumoja. Täytyy myöntää, että se on kätevää.
Huolittelin lisää kestovanulappuja ihonpuhdistukseen. Aiemmin tein kaksinkertaisia lappuja (näet niitä täältä). Nyt leikkasin vanhasta froteepyyhkeestä 10 cm leveän suikaleen. Siitä leikkasin neliöitä (10 cm x 10 cm), jotka muotoilin pyöreiksi saumurilla huolitellen. Paljon tätä simppelimpää ompelua ei taida olla olemassakaan.
Pesupussin tein samalla periaatteella kuin litteän farkkupenaalin, jonka ohje löytyy täältä. Taitoin pussin ennen sivusaumojen ompelua siten, että vetoketju jäi sentin päähän pussin reunasta. Ompelin toisenkin pesupussin. Siihen laitoin vetskarin noin kahden sentin päähän reunasta. Se näyttää mielestäni paremmalta kuin tämä. Läpikuultava valkoinen kangas on vanhaa valoverhoa.
Yksi ystäväni antoi minulle puhki kuluneet yöhousut sillä ehdolla, että en käytä niitä. Siis että en korjaa niitä ja käytä housuina. Housut olivat kuluneet istumalihaksien kohdalta, mutta niissä oli vielä paljon hyväkuntoista kangasta. Tein mekon noista Espritin pellavahousuista Mekkotehtaan Matleena-kaavalla (koko 86/92). Samoista housuista riitti kangasta vielä Mini-Matleenaan, nuken mekkoon.
En ollut tehnyt tämän tyylistä yläosaa mekkoon aiemmin, mutta Mekkotehdas-kirjan selkeillä ohjeilla homma sujui hyvin.
Mini-Matleena on auki takaa ja siinä on tarrakiinnitys. Napit ovat olkapäillä koristeena. Mini-Matleenassa sain kohdistettua kankaan raidat symmetrisesti. Isompaa mekkoa leikatessani olin vain onnellinen, että kangas riitti juuri ja juuri.
Osallistuin näillä mekoilla Facebookin Saumanvara-ryhmän Vanhan uusi elämä -haasteeseen, jossa piti tehdä ompeluksia kierrätysmateriaaleista.
Valokuvista:
Otin nämä kuvat keittiön pöydällä luonnonvalossa (f/4,5, 1/80 - 1/40 s, ISO 200). Avasin varjoja valkoisella heijastimella. Heijastimeksi käy melkein mikä tahansa valkoinen pinta. Pieniä tuotteita kuvatessani käytän usein kirjekuorta tai kopiopaperia, jota pitelen toisella kädellä. Joskus kun tarvitsen vielä paremmin valoa heijastavaa heijastinta, käytän peiliä.
Tässä heijastimena oli studiosalaman softbox (kuvan näet täältä), mutta esim. styrox- tai kapalevy tai iso valkoinen kartonki käyvät hyvin. Yksin kuvatessa on kätevä kiinnittää isommat heijastimet jalustoihin, mutta koska minulla ei ole heijastimen jalustaa, käytän softboksia.
Käsittelin kuvat kevyesti Gimpillä. Rajasin kuvia ja säädin värikäyriä (Värit - Käyrät). Lopuksi pienensin kuvat, mistä tulikin mieleen, että blogissa Pieni Lintu (klik) on hyvä postaus siitä, miten blogin kuvatilan saa riittämään ilman lisämaksuja.
Tämänkin nenäliinapakkauksen päällisen tein lahjaksi. Kangas on Maija Isolan (1927 - 2001) Marimekkolle suunnittelemaa Appelsiini-kuosia. Pitsiversion näet täältä.
Rytmirinkulaa käytetään lasten musiikkikasvatuksessa, esim. muskarissa. Ompelin lastentarhanopettajasiskolleni rinkulan, joka pääsi heti tuoreeltaan käyttöön myrskyteemaiseen musiikkihetkeen pelastusköydeksi. Sen avulla on myös kätevä ottaa lasten kanssa lauluihin perussyke piirissä.
Rytmirinkulan ompeluohje
- Leikkaa neljästä eri puuvillakankaasta kooltaan 14 cm x noin 100 cm palasia, 1 - 3 kappaletta kustakin.
- Toisen rytmirinkulan (klik) ompelin väriympyrän väreistä.
- Huom! Jotta kankaaseen saadaa paljon ryppyjä ja sisälle laitettava kuminauha pääsee joustamaan, kankaan tulee olla paljon pitempi kuin sisälle pujotettava kuminauha.
- Ompele kangassuikaleet pötköksi eli kiinnitä ne toisiinsa lyhyistä sivuista.
- Taita ompelemasi pitkä kaistale pituussuunnassa kaksin kerroin nurja puoli ulospäin. Kiinnitä pitkän reunan sivut toisiinsa nuppineuloilla.
- Ompele pitkä sivu suoralla + siksakilla tai saumurilla.
- Käännä putkilo oikein päin.
- Pujota putkilon sisään 3 cm leveä 5 m pitkä kuminauha.
- Kiinnitä kuminauhan päät putkilon päihin siksakilla.
- Ompele putkilon päät yhteen rinkulaksi.
- Lopuksi vielä tikkaa kuminauha kiinni kankaaseen saumakohdista, jotta rypyt pysyvät rinkulassa tasaisesti.
Rytmirinkulasta käytetään myös nimeä yhteistoimintarinkula.
Vilkaise myös toista tekemääni rytmirinkulaa ja rinkulan käyttösovelluksia.
Innostuin tekemään toisen kuulo- eli äänimuistipelin. Käytin ensimmäiseen kuulomuistipeliin (klik) kananmunan muotoisia suklaamunan muovikuoria.
Kahteen munaan laitoin aina sisälle samaa ainetta:
- yhden riisin
- monta riisiä
- makaronia
- muovisen pullonkorkin
- napin
- suolaa
- kiven
- kahteen munaan en laittanut sisälle mitään
Olin saanut kauniskantisia vanhoja ruotsinkielisiä kirjoja vuosia sitten kirpparin ilmaiskorista. Olin irrottanut kirjoista sivuja, mutta projekti oli jäänyt kesken. Irtosivut olivat tallessa ja nyt revin niistä suikaleita ja kiinnitin ne tapettiliisterillä munankuoriin.
Pääsiäismunien muovikuoriin ei tokikaan tarvitse välttämättä tehdä päällistä, varsinkin jos kuoret ovat keskenään samanvärisiä.
Näin kuvasin:
Yleensä otan tuotekuvat olohuoneessa (siis sillon kun en käytä luonnonvaloa). Nyt minulla oli pienen lokerikon siivoaminen kesken keskellä olohuoneen lattiaa enkä viitsinyt työntää sivuun hyvin levittämiäni tavaroita (enkä siivota loppuun), niin kuvasin keittiössä. Käytin vain yhtä salamaa. Oikeanpuoleisen salaman softboksi toimi heijastimena avaten varjoja. Kyllähän niitä edullisempiakin heijastimia olisi, mutta minulla ei ole jalustaa heijastimille, niin tämä ratkaisu oli nyt kätevä.
Oma Koppa -blogin Virpi oli tehnyt kuulomuistipelin samanlaisista munankuorista pari vuotta sitten.
Tein suklaamunien muovikuorista kuulomuistipelin. Laitoin kahden kuoren sisälle samaa ainetta, esim. riisin tai muovisen pullonkorkin. Kahden munan sisälle en laittanut mitään.
Huovutin luonnonvalkoista villaa ohuen kerroksen munankuorien päälle. Teippasin kuoren saumakohdan ennen huovutusta, jotta vesi ei pääsisi sisälle, mutta teippaus ei tainnut aina ihan pitää. Veden pääsy kuoren sisälle haittaa erityisesti, jos sisällä on esimerkiksi suolaa, joka paakkuuntuu ja tarttuu kuoreen kiinni.
Pian kuvassa oleva keltainen muna saa valkoisen villapäällisen eikä erotu enää ulkonäöltään muista. Olen iloinen, kun minulla ei ole ollut käsissä ihottumaa pitkään aikaan, niin on mukava huovuttaa.
Villan huovutus muovimunien päälle ei ole mitenkään välttämätöntä. Kuulo- eli äänimuistipeli toimii toki ilman villaakin.
Edit: Toinen tekemäni kuulomuistipeli sekä ideoita, mitä laittaa munankuorien sisälle, löytyy täältä.
Olen tehnyt nenäliinalaatikon päällisiä eli nessupiiloja lahjaksi. Laatikon päissä on tarrakiinnitys. Kangas on pellavaa tai pellavasekoitetta, pitsi löytyi laatikoiden kätköistä.
