Löydät paljon toiminnallisia ideoita esi- ja alkuopetukseen Hääräämön Pinterest-tauluista.
Voimia ja iloa uuteen lukuvuoteen!
Jee! Sain vihdoin onnistumaan solarigrafiakuvia keskiyön auringosta. Vein juhannuspäivän iltana vanhoista filmipurkeista tekemiäni neulanreikäkameroita Olostunturille. Kiinnitin niitä puihin nippusiteillä. Olin liikkeellä vähän ennen puoltayötä, niin näin, mistä aurinko paistaa alimmillaan. Sain suunnattua kamerat hyvin.
Annoin neulanreikäkameroiden sisälle laittamani valoherkän paperin valottua tasan kuukauden, ennen kuin hain kamerat pois.
 |
| Yllä olevan kuvan negatiivi |
Kotona otin papereista kuvan järjestelmäkameralla. Käsittelin näitä negatiivikuvia Lightroomilla: käänsin positiiviksi ja vaakasuunnassa peilikuvaksi sekä säädin muun muassa valoisuutta ja kontrastia.
Alla olevassa kuvassa näkyvä kamera ottaa yllä näkyvää kuvaa:
Kiinnitin yhden kameran yhteen putkeen Oloksen rinteellä. Yllä olevasta kuvasta näkyy, että kamera on ollut paikallaan vain päivän tai pari, ei ainakaan kovin montaa päivää. Kuvaan on piirtynyt keskiyön aurinko loivan U-kirjaimen muotoisena. Sitten kamera on siirretty, ja kamera on osoittanut eri suuntaan useamman viikon ajan, jolloin korkeammalla näkyvät auringon piirtämät viivat ovat muodostuneet.
Hakiessani tätä kameraa kamera oli maassa putken vieressä ja nippuside kameran vieressä. Nippuside oli edelleen rinkulana, eli putkesta on irrotettu korkki. Olisikohan joku huoltomies käynyt korjaamassa putkia? Iso kiitos sinulle, kuka oletkaan, joka löysit kameran ja jätit sen lähes alkuperäiselle paikalleen.
Olen kuullut, että joiltakuilta solarigrafiakuvaajilta häviää noin kolmasosa kameroista. Olen todella kiitollinen, että minulta ei ole kadonnut yhtään kameraa.
Oloksen huipulla olevan maston rautalanka-aitaan kiinnittämälläni neulanreikäkameralla otin tämän kuvan. Masto ja aita näkyvät tämän postauksen alimmassa kuvassa.
Aurinko on muodostanut loivan U-kirjaimen muotoisen raidan taivaalle tässäkin kuvassa.
Olen niin iloinen, kun vihdoin sain vangittua auringon yöllä kulkeman reitin solarigrafiaan. Näissä tämän postauksen kaikissa solarigrafioissa näkyy keskiyön aurinko.
Ompelin uudet kotitossut vanhoista farkuista ja muista kierrätysmateriaaleista. Kaavan kehittelin itse.
Yhdeksän vuotta sitten tekemäni sydänkoristeiset farkkutossut olin korjannut jo niin monta kertaa, että annoin jo periksi. Korjauksia näet täältä ja täältä.
Ompelin näihin uusiin farkkutossuihini nahkapohjan jo tekovaiheessa. Kaksiin aiemmin tekemiini tossuihin olen ommellut nahkapohjan vasta, kun pohjimmainen kangas on alkanut kulua puhki.
Vaikka nämä farkkutossut ovat tosi simppelin näköiset, ompelin ne aika monesta kappaleesta. Yllä olevassa kuvassa näkyvien kappaleiden lisäksi käytin vähän tukikangasta.
Pohjan väliin laitoin vanhasta koneessa huovutetusta villapaidasta lämmikettä. Jalkapöydän päällä olevaan kappaleeseen laitoin sisälle vanulevyn. Se antaa mukavasti ryhtiä, kuten myös päällimmäiseen farkkukappaleeseen silitetty tukikangas.
Rentouttavaa kesän jatkoa!
Lukumääräharjoituksia on mukava tehdä kierrätysmateriaaleilla ja arkisilla esineillä. Samalla saadaan hienomotoriikkatreeniä.
Kaikki tässä postauksessa esitellyt harjoitukset voidaan tehdä joko klemmareilla, kumilenkeillä tai pyykkipojilla.
Leikkaa huuhdellusta maitotölkistä isoja suorakulmioita. Piirrä niihin pisteitä. Vaihtoehtoisesti voit liimata pieniä tarroja. Lapsi laittaa kartonkiin yhtä monta klemmaria kuin kartongissa on pisteitä.
Piirrä vessapaperirullan hylsyyn pisteitä. Lapsi pujottaa hylsyyn yhtä monta kumilenkkiä.
Piirrä vessapaperirullan hylsyyn pisteitä. Lapsi kiinnittää hylsyyn pisteiden lukumäärän verran pyykkipoikia.
Löydät paljon ideoita matematiikan toiminnallisiin harjoituksiin Hääräämön Pinterest-tauluista.
Nyt on lukumäärien harjoittelu mukavaa! Kuinka monta? -purkkien parissa jokainen työskentelee omaan tahtiinsa. Voit valita harjoiteltavan lukualueen: 1–3 tai 1–5. Osa tästä materiaalista soveltuu myös minkä tahansa lukualueen harjoitteluun.
Lapsi hakee yhden purkin kerrallaan pöydälleen ja laskee purkissa olevien esineiden lukumäärän, jonka merkitsee vastauspaperiinsa. Materiaalissa on useita vastauspapereita, joissa on erilaiset merkkaustavat.
Jos purkissa ei ole kovin montaa esinettä, esineitä ei tarvitse kaataa pöydälle, vaan ne voidaan laskea purkista.
Kuinka monta? -purkkien parissa harjoitellaan monia esimatemaattisia taitoja:
Kuinka monta? -purkkimateriaali on suunniteltu viskari- ja eskari-ikäisille sekä ensimmäisen luokan oppilaille.
Tulosta kuvat ja teippaa ne esimerkiksi huuhdeltuihin viilipurkkeihin. Jos aiot käyttää purkkeja ulkona, voit ensin päällystää kuvapaperin kontaktimuovilla ja vasta sitten leikata kuvat irralleen.
Laita pieniä esineitä purkkeihin.
Jos tarvitset purkkeihin kuvia pienemmässä koossa, laita tulostusasetuksiksi "kaksi sivua arkilla".
Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä tärkeämpää on harjoitella lukumääriä ja muita matematiikan sisältöjä mahdollisimman konkreettisesti.
Lapsen on hyvä saada paljon kokemuksia lukumääristä ennen kuin aletaan käyttää numeromerkkejä. Tämän postauksen lisämateriaalien tehtävissä operoidaan yllä esitetyn jaottelun mukaisilla kolmannella ja neljännellä abstraktion tien vaiheella.
Yllä olevassa kuvassa näkyy paperiliuska, josta lapsi laskee ympyröiden lukumäärän ja värittää yhtä monta ympyrää omasta paperistaan kuvaa vastaavalta riviltä.
Näiden lisämateriaalien paperiliuskat voidaan ripotella eri puolille toimintatilaa. Tämä tuo mukavan lisämausteen työskentelyyn, sillä kokemukseni mukaan lapset innostuvat etsimisestä.
Lapsi ottaa yhden paperiliuskan ja värittää siinä olevan ohjeen mukaan paperistaan ympyrät.
Tarpeen mukaan lapsen paperista voidaan peittää kahdella paperilla ylimääräiset rivit. Paperi voidaan myös puolittaa, jos tehtävämäärä vaikuttaa liian suurelta. Kaikkien ei tokikaan tarvitse laskea kaikkia purkkeja.
Luonnonmateriaaleja, kuten kiviä, käpyjä ja keppejä, laitetaan pieniin ämpäreihin. Voidaan käyttää myös samoja esim. viilipurkkeja, joita käytetään näissä purkkitehtävissä sisätiloissa.
Ulkona työskenneltäessä tehtävämonisteeseen merkitään lukumäärät tikulla reikiä tekemällä.
Kuinka monta? -purkit -materiaali sisältää monistettavia tehtäväpapereita, joihin lapsi merkitsee purkissa olevien esineiden lukumäärän:
Kuinka monta? -purkit (pdf) -materiaalin löydät Freeedin verkkokaupasta.
P.S. Meidän metsätuntejamme ja kouluarkea voit seurata Instagramissa: @repullinen_arkea.
 |
| Usein luupit ja ötökkäpurkit ovat mieleisiä tutkimusvälineitä myös metsävälitunnilla. |
 |
| Kaksi vuotta sitten ekaluokkalaiset innostuivat majojen rakentamisesta niin, että viimeisellä kouluviikolla majassa pidettiin juhlat, jossa paistettiin köyhiä ritareita trangialla. |
 |
| Joskus hetki on otollinen pysähtyä kuuntelemaan luonnon ääniä. |
Usein metsätunneille tekemäni suunnitelmat muuttuvat lennosta. Luonto saattaa tarjota meille jotakin mielenkiintoista tutkittavaa tai ihailtavaa. Tai yhtäkkiä kaikilla onkin niin rauhallinen olo, että on vain pakko olla tekemättä mitään, tuijottaa porukalla pilviä tai kuunnella linnunlaulua. Metsätunneilla tilanne elää luonnon tarjoamien yllätysten, sään ja ryhmän mukana.
Suosittelen varaamaan aikaa ulkoluokasta metsävälitunnille ja vapaalle leikille. Usein tieto metsävälkästä palkintona tunnin lopussa motivoi oppilaita keskittymään varsinaisella oppitunnilla. Annan metsävälkällä luvan jatkaa myös oppitunnin tutkimuksia ja välineiden, kuten luuppien käyttöä. Metsävälitunneilla syntyy helposti myös koko luokan yhteishenkeä kohottavia ja ryhmätyötaitoja kehittäviä projekteja.
 |
| Leikin avulla harjoitellaan ja kerrataan opittuja asioita. |
Meillä metsätunneilla leikitään paljon. Ulos mahtuu ääntä ja liikettä, ja erilaiset pelit ja leikit ovat mainio tapa harjoitella ja kerrata opittuja asioita. Pienillä muutoksilla tutut leikit muuttuvat oppimista tukeviksi harjoituksiksi. Käytän mielelläni usein leikkejä, joiden säännöt ovat jo oppilaille tuttuja. Tällöin itse leikkimiseen päästään nopeasti, vaikka harjoiteltava asia olisi uusi.
Usein leikeissä tarvitaan erilaisia kortteja. Lajikortit Ulkoluokka-sivustolta sopivat todella moneen aiheeseen. Lasku- tai sanakortit kirjoitan usein itse nopeasti maitopurkeista leikatuille korteille.
Tässä muutamia helppoja vakkarileikkejämme:
 |
| Varsinkin talvella ulkona tarvitaan liikettä pitämään lämpöä yllä. |
 |
| Tässä arvontaleikissä ryhmän on muodostanut perhosen muodonvaihdos (kortit tulostettavissa Ulkoluokka-sivuston lajikorteista). |
 |
| Mikä liikennemerkeistä on "vaarallinen"? |
Maahan levitetään opeteltavaan aiheeseen liittyvät kortit, esimerkiksi liikennemerkkikortit. Valitaan vapaaehtoinen leikkijä, joka poistuu korttien ääreltä. Muut leikkijät valitsevat yhden kortin vaaralliseksi kortiksi. Vapaaehtoinen leikkijä palaa takaisin ja osoittaa kortteja yksi kerrallaan. Kaikki leikkijät sanovat ääneen osoitetun liikennemerkin nimen. Kun vapaaehtoinen poimii vaarallisen kortin, leikkijät huutavat “vaarallinen kortti” ja juoksevat mahdollisimman nopeasti sovittuun paikkaan vapaaehtoisen koettaessa ottaa heitä kiinni.
Kun leikki on uusi, pelaamme sen ensin isolla porukalla, jotta säännöt tulevat tutuiksi kaikille. Vaarallinen-leikkiin kannattaa jakaa luokka pienempiin ryhmiin, jotta kaikki pääsevät osallistumaan. Kaikkien leikkijöiden pitää mahtua näkemään kortit. Yhdessä ryhmässä voi olla esimerkiksi 4–10 oppilasta.
Vaarallista voidaan leikkiä moniin eri aihepiireihin liittyvillä korteilla, kuten:
 |
| Mikä lintu on käännetty sillä aikaa, kun leikkijät ovat käyneet juosten sovitussa paikassa? |
Kim-leikissä asetetaan lajikortteja kaikkien näkyville. Leikkijät juoksevat koskettamassa esimerkiksi sovittua puuta. Sillä aikaa yksi leikkijöistä poistaa tai kääntää ylösalaisin yhden korteista. Muut koettavat keksiä, mikä kortti puuttuu. Kim-leikkiä on hyvä pelata esimerkiksi 4–10 oppilaan ryhmissä.
Eri aihepiireihin liittyviä kortteja voidaan käyttää Kim-leikissä:
Jaetaan leikkijät harjoiteltavan aiheen mukaisiin ryhmiin, esimerkiksi yleisnimet ja erisnimet. Sovitaan leikille rajat, kuten Kuka pelkää jäämiestä -leikissä, sekä kiinniottaja. Opettaja sanoo jonkin sanan, esimerkiksi “Liisa”, jolloin kaikki erisnimiin kuuluvat leikkijät yrittävät ylittää pelialueen kiinniottajan saamatta kiinni. Kun opettaja sanoo jonkin yleisnimen, liikkuvat kaikki yleisnimiin kuuluvat. Jos leikkijä jää kiinni, hän jähmettyy patsaaksi ja koettaa ottaa muita kiinni liikuttamatta jalkojaan.
Kuka pelkää -leikissä voidaan harjoitella monia asioita, esimerkiksi:
Jaetaan leikkijät esimerkiksi neljän hengen joukkueisiin. Joukkueet asettuvat yhtä kauas keskuspisteestä, jossa on siepattavia kortteja, kuten sanakortteja. Joukkue jakaa jäsenilleen numerot 1-4. Opettaja huutaa numeron ja sanaluokan esimerkiksi “neloset verbi”. Joukkueen jäsenistä neloset juoksevat korttien luo ja koettavat ensimmäisenä laittaa kätensä sellaisen kortin päälle, jossa oleva sana on verbi. Nopein saa viedä kortin joukkueelleen pisteeksi. Opettaja lisää keskelle uuden verbikortin.
Sieppaamisleikkiin käyvät monen eri aihepiirin kortit, esimerkiksi:
 |
| Kun sää on kohdallaan, muut suunnitelmat siirtyvät varjokuvien ja draamatunnin tieltä. |
 |
| Riippukeinu, oppilaiden suosikki! |
Vilkaise myös aiemmin Hääräämössä julkaistuja ulkoluokkapostauksia:
Tein kolmosluokkalaisilleni tekstejä teemalla ennen vanhaan ja niihin liittyviä luetun ymmärtämisen ja silmäilevän lukemisen tehtäviä.
Teksteissä ihmiset muistelevat lapsuudestaan ja nuoruudestaan asioita, kuten tietokone, koulu ja musiikin kuuntelu. Henkilöt ovat keksittyjä.
Tekstisivun kääntöpuolelle voidaan tulostaa luetun ymmärtämiseen sekä silmäilevään lukemiseen liittyviä tehtäviä:
NO PREP eli tämä materiaali ei vaadi opettajalta etukäteisvalmisteluita tulostusta lukuun ottamatta.
Ennen vanhaan -materiaali sisältää 10 tekstiä:
Toiminnallinen sanaluokkaharjoitus (etsi ja kirjoita -tehtäväliuskat) käy hyvin tehtäväksi näistä ennen vanhaan -teksteistä.
Vilkaise Hääräämön toiminnallisia opetusmateriaaleja Pinterestistä.
Oletko jo tutustunyt Freeedissä veloituksettomaan pakettiarvoitustehtävään, jossa harjoitellaan luetun ymmärtämistä ja loogista päättelyä?
