maanantai 14. kesäkuuta 2021

Vuosien varrella moneen kertaan parsitut villasukat




Kovassa käytössä olleet villasukat ovat saaneet vahvistusta monessa vaiheessa. En tiedä, kuka on neulonut nämä mieheni harmaat villasukat. Minä olen niitä parsinut viime vuosina.




Miehen toive parsimisen suhteen oli, että ei kovin räväkkää. Olen siis pitäytynyt melko suppeassa väriskaalassa.




Sukkien pohjat on suurelta osin parsittu, lämpöisemmät kuin alunperin.




Periaatteeni sukkien parsimisessa on, että korjaus saa näkyä. Isolla työllä paikkaan, niin onhan se reilua, että kätten jälkeä saa ihailla.


3 kommenttia:

Kankuritar kirjoitti...

Hienosti parsitut sukat ja sukkien käyttö jatkuu...lämpimät myöskin. Parsiminen on taitolaji. Vuosien varrella olen parsinut aika monet sukat ja tykkään parsimisesta.

Hääräämön Laura kirjoitti...

Kiitos kommentista kehuineen, Kankuritar. Minä en tykännyt parsimisesta enkä mistään korjausompelusta vuosia sitten, mutta viime vuosina olen hurahtanut korjauksiin.

Mummu kirjoitti...

Eeva Liisa.
Tyttärelläni oli menneet pitkät kuviokudotut sukat pohjastaan aika rikki. Satuin käymään silloin hänen luonaan ja löysin ne roskista.
Olivat niin rikki, ettei parsimisessa olisi ollut paljon apua.
Kudoin uudet kuovat sukkiin ja annan ne hänelle joululahjaksi. Tunteneeko?
Toiset sukat jotka oli myös roskissa pelastin parsimalla.
Parsinnassa voi käyttää luovuuttaan, vaikka kukkasia kantapäähän.