Koukuttava yhteenlaskumatopeli eli hajotelmaruudukko sopii alkuopetuksessa niin lisätehtäväksi kuin matematiikan tunnin pistetyöskentelyynkin hajotelmia harjoiteltaessa. Allekirjoittanut innostui etsimään matoja ruudukosta kotona aivan muuten vaan. Tässä pelissä on helppo eriyttää, sillä keskelle kirjoitettavan luvun voi määritellä oppijan taitojen mukaan.
Matojen etsiminen
Löydätkö virheen?
Kirjoita ruudukon keskelle valitsemasi luku. Piirrä ruudukkoon matoja ympyröimällä lukuja, joiden summa on valitsemasi luku. Voit ottaa halutessasi tavoitteeksi mahdollisimman pitkien tai lyhyiden matojen etsimisen.
Matojen tarkastus
Madot voidaan tarkastaa pareittain. Tarkastaja värittää madon, kun on todennut madossa olevien lukujen summan olevan sama kuin ruudukon keskellä oleva luku.
Tuntomuistipelin pehmeät pelikortit näyttävät keskenään samanlaisilta, mutta joidenkin sisältö tuntuu kulmikkaalta, toisten taas rouheiselta, kolmansien pyöreältä. Kotoa löytyvät kierrätysmateriaalit sopivat hyvin tuntomuistipelin materiaaleiksi.
Ompeluohje
Ompelepelikortteja valitsemastasi kankaasta (tässä vanhasta pyyheliinasta):
Leikkaa kankaasta kooltaan esim. 8 cm x 8 cm kokoisia kappaleita (tai jos teet pelikortin yhdestä kappaleesta, leikkaa kooltaa esim. 8 cm x 15 cm).
Laita kaksi leikkaamaasi kappaletta oikeat puolet vastakkain ja ompele suoralla ompeleella ne toisiinsa kiinni kolmelta sivulta (tai kahdelta).
Käännä työ oikein päin ja laita sisälle valitsemaasi täytettä, kahteen pelikorttiin keskenään samaa täytettä.
Käännä saumanvaran verran täyttöaukon suulta sisälle ja silitä taite.
Ompele täyttöaukko kiinni.
Jos haluat huomaamattoman sauman, ompele aukko kiinni käsin piilopistoilla:
Mitä tuntomuistipeliin sisälle?
Täytteeksi pehmeisiin pelikortteihin käyvät kotoa löytyvät pikkutavarat, esimerkiksi
herneet
tietokoneen näppäimet käytöstä poistetusta näppiksestä
riisi
tarrapapiljotista leikatut rinkulat
pisaran muotoiset helmet
makaronit
puuhelmet
kuulat
napit
Jos keksit muita täytteitä pelikortteihin, jätä toki kommentti ja kerro!
Sain lahjan, jonka kääre oli aivan huippu: kangaspala, jonka nähtyäni tiesin heti, että teen siitä hernepusseja. Lahjanauhana oli puolentoista senttimetrin levyistä kuminauhaa. Kuminauhaa en ole vielä käyttänyt, mutta sitä on hyvä olla aina jonkin verran jemmassa. Tämän lahjan saatuani aloin miettiä, millä tavoilla voisin paketoida lahjoja. Kerran olen paketoinut joululahjan ompelemaani kangaskassiin, mutta muuten antamani lahjakääreet ovatkin tainneet olla poisheitettäviä (tai kierrätettäviä käärepaperina). Ai niin, kestolahjapusseja olen tehnyt, mutta on oma haasteensa pitää ne tallessa seuraavaan jouluun asti. Olisi mukava kuulla paketointi-ideoita tuonne kommenttikenttään. Miten olet paketoinut lahjoja? Oletko keksinyt synttärisankarin harrastuksiin liittyviä ratkaisuja?
Aiemmin olen tehnyt kolmiulotteisia tetran mallisia hernepusseja. Ne ovat näyttävämpiä kuin nämä litteät. Tämän kankaan kuosi pääsee kuitenkin mielestäni paremmin oikeuksiinsa nyt, kun kuvio näkyy tasaisella pinnalla.
Laitoin näihin hernepusseihin sisälle herneitä, riisiä sekä makaronia, joten ne tuntuvat ja kuulostavat keskenään erilaisilta. Huom! Makaronitäytteisiä pusseja ei tule antaa keliakikolle! Tein pussien kääntöpuolen vihreästä lakanakankaasta:
Kun olen ommellut lahjaksi hernepusseja, olen liittänyt lahjan mukaan aanelosen, johon on koottu hernepussileikkejä (klik).
Sirpa herättää huomiotaRovaniemen taidemuseon ohi kulkevissa. Virkaten, neuloen sekä kirjoen toteutettu ihmishahmo valokuvaa pokkarikameralla museon entisen pääsisäänkäynnin luona. Taiteilija Liisa Hietasen teos sopii mielestäni hyvin tuohon vähän kuin museon näyteikkunaan. Moni ohikulkija hieraisee silmiään, kun luulee ensivilkaisulta teosta oikeaksi ihmiseksi.
Wihurin taidekokoelma
Virkattu valokuvaaja Sirpa on Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelman uusi hankinta, tai siis ei kovin montaa vuotta vanha. Wihurin kokoelma on siinä suhteessa erityinen, että se karttuu vuosittain. Kokoelmaan ostetaan taideteoksia elossa olevilta taiteilijoilta ja teokset lahjoitetaan Rovaniemen kaupungille.
Rovaniemen taidemuseo avattiin entisen postiautovarikon tiloihin vuonna 1986, ja suurin osa Wihurin kokoelman teoksista on museon varastoissa. Museon laajennus valmistui toukokuussa 2011. Samassa rakennuksessa, kulttuuritalo Korundissa, toimii nykyään myös Lapin kamariorkesteri. Wihurin kokoelmasta kootaan näyttelyitä Korundiin vuosittain. Teoksia myös lainataan eri näyttelyihin, joten niitä voi nähdä usein myös Etelä-Suomessa. Taidekokoelmassa on nykyään yli 3 000 teosta.
Arvonnan voittaja
Hääräämön arvonnassa Kuplassa-runokirjan voitti Marja-Liisa. Paljon onnea!Kirja on jo matkalla voittajalle.
Kukkakuvioinen joustinneule joustaa hyvin. Se on helppo tehdä eikä apupuikkoa tarvita. Siitä tulee näyttävä varsi villasukkaan, ja pipoonkin se käy mainiosti. Tämän joustinneuleen kääntöpuoli näyttää tällaiselta:
Ohjevideolta Youtubesta näet vaihe vaiheelta tämän neuloksen tekemisen:
Ohje: Kukkakuvioinen joustinneule
3:13 min
Neulotaan kolme kerrosta joustinneuletta: 2 nurin, 3 oikein.
Ensimmäisellä kuviokerroksella neulotaan joustinneuleen lisäksi löysä lenkki kolmen oikean silmukan kummallekin puolelle keskimmäisen oikean silmukan kohdalta kolme kerrosta alempaa.
Toinen kuviokerros neulotaan joustinneuletta. Lenkkejä ei neulota, vaan ne nostetaan puikolta toiselle.
Kolmannella kuviokerroksella lenkit kiinnitetään oikeiden silmukoiden kummallekin puolelle kuin tehtäisi kavennuksia.
Sitten neulotaan aivan tavallisesti joustinneuletta yksi kerros ja aloitetaan taas tekemään kuviota.
Edit:
Toinen tapa tehdä sama kuvio:
Lenkit poimitaan neljä kerrosta alempaa, jolloin lenkkien nostelukerrosta ei tarvita: Neulotaan neljä kerrosta joustinneuletta: 2 nurin, 3 oikein.
Ensimmäisellä kuviokerroksella neulotaan joustinneuleen lisäksi löysä lenkki kolmen oikean silmukan kummallekin puolelle keskimmäisen oikean silmukan kohdalta neljä kerrosta alempaa.
Toisella kuviokerroksella lenkit kiinnitetään oikeiden silmukoiden kummallekin puolelle kuin tehtäisi kavennuksia.
Sitten neulotaan aivan tavallisesti joustinneuletta kaksi kerrosta ja aloitetaan taas tekemään kuviota.
Kaksi vinkkiä:
Miten saan kukan terälehdet ylöspäin?
Jaoin tämän ohjevideon Käsitöiden ystävien vinkkipankki -nimisessä Facebook-ryhmässä ennen tämän postauksen julkaisua. Tuossa ryhmässä pari neulojaa kertoi, miten tämän kuvion saa neulottua sukkaan niin, että kukan terälehdet ovat ylöspäin.
Kuva: Aino Rybicki
1. Aino Rybicki vinkkasi, että jos sukan aloittaa kärjestä, kukan terälehdet kasvavat ylöspäin.
Kuva: Helena Haimakka
2. Helena Haimakka kertoi neuloneensa kukkakuvioista joustinneuletta sukkiin siten, että neuloi ensin varren ja päätteli silmukat. Sitten hän poimi silmukat toisesta päästä ja jatkoi sukan normaalisti loppuun. Hänen sukissaan kukat näkyvät erityisen hyvin monivärisen langan ansiosta.
Isot kiitokset vinkeistä ja kuvista Aino ja Helena!
Oletko jo tutustunut Pinterest-tauluihini? Niistä löydät paljon ohjeita ja ideoita neuleisiin sekä muihin käsitöihin.
Kuplassa-nimisessä runoteoksessa nelilapsisen perheen äiti Mirkka Auvinen kuvaa arkea, perhettä sekä monenlaisia tunteita onnesta uupumukseen. Kirjan runoissa arkistakin arkisempia asioita käsitellään oivaltavista näkökulmista pilke silmäkulmassa. Vaikka esillä on myös surullisia ja raskaitakin asioita, sävy ei ole valittava. Runoissa on toivoa. Huomasin tämän runokirjan ilmestymisenFacebookista ja lainasin kirjan kirjastosta. Tykkään näistä runoista niin paljon, että rohkaistuin pyytämään kirjaa palkinnoksi Hääräämön arvontaan.
Valitsin tähän postaukseen kaksi suosikkirunoani kirjasta. Taustakuvat otin häämatkallamme Roomassa 2½ vuotta sitten. Kuplassa-kirja on ensi viikolla (vko 11) viikon teoksena Radio Deissä.
Arvonta
Osallistu Kuplassa-runokokoelman arvontaan kommentoimalla tätä postausta viimeistään sunnuntaina 18.3.2018 klo 21.00. Jos kommentoit anonyyminä, kirjoita viestiisi esim. sähköpostiosoitteesi, jotta saan sinut kiinni, jos onnetar suosii sinua. Kuplassa-runokirja on myytävänä esim. Mediapinnalla ja Deikaupassa.
Ompelin kestotalouspaperia (17 cm x 17 cm) kierrätysmateriaaleista. Päällisen leikkasin vanhoista puuvillaisista yöpaidoista. Osa materiaalista on trikoota, osa flanellia.
Kääntöpuolet tein vanhoista froteepyyhkeistä ja joustofroteelakanoista. Mieluisimmaksi yhdistelmäksi on osoittautunut trikoo + joustofrotee pehmeytensä vuoksi.
Edit (2022): Nyt suosikkimateriaalini kestotalouspaperissa on frotee vanhoista pyyhkeistä. Meillä on nykyään kuivaava pyykinpesukone, ja rumpukuivauksen jälkeen frotee on ihanan pehmeää. Toiseksi puoleksi laitan trikoota, collegea tai lakanakangasta.
Tein myös yksinkertaisia kestotalouspapereita flanellista. Nekin ovat osoittautuneet käytössä hyviksi, vaikka enemmän tykkään kaksinkertaisista.
Pyyhin kestotalouspaperiin ruokapöydässä lapsen suun ja kädet sekä vähän pöytää ja lopuksi myös mahdollisesti lattialle pudonnutta tai läikähtänyttä syötävää tai juotavaa.
Säilytän näitä kestotalouspapereita keittiön pöydällä pyöreässä metallipurkissa. Pesen ne muun pyykin mukana 60 asteessa. Olohuoneen pöydälle pitäisi vielä keksiä kiva säilytysratkaisu näille. Kestotalouspaperi on vilahdellut monissa blogeissa, ja moni siis käyttää sitä. Millä nimellä kutsutte sitä? "Rätti" kuulostaa korvaani ei-niin-hienolta, ja kestis tarkoittaa myös muita kestotuotteita. Ideoita? Vilkaise myös tekemiäni ohjeita muihin arjen luksustuotteisiin:
Hääräämön 7-vuotissynttärihaaste keräsi kuvia Hääräämön ohjeilla tehdyistä käsitöistä. Villasukkien kuvia saapui haasteeseen eniten, eikä ihme, sillä blogin kaikkien aikojen luetuimmat postaukset ovat kuvallisia neuleohjeita. Kierrätys- ja korjausompelu olivat haasteessa esillä myös. Nekin ovat Hääräämön keskeistä sisältöä. Tässä maistiaisia haasteeseen osallistuneista kuvista:
Makean vaaleanpunaiset valepalmikkosukat
Irja on neulonut monet sukat Hääräämön ohjeilla. Tuttava pyysi häntä tekemään "makean vaaleanpunaiset" villasukat. Niihin Irja teki valepalmikkoa.
Irjalla on suunnitteilla ommella myös aasialaisessu (klik) ruuanlaittoa ja leipomista varten.
Smokkineuletta villasukkiin
Satu Kananen otti Hääräämöstä kuvakaappauksia smokkineuleohjeesta ja neuloi harmaat villasukat seminaarimatkalla Espanjaan. Hän käyttää näitä sukkia erityisesti tennarien kanssa niin töissä, kaupungilla kuin mustikkametsässäkin.
Kaija Leppänen virkkasi lapaset tunisialaisittain Hääräämön ohjeella. Kahden erivärisen langan käyttö korostaa kaunista pintarakennetta tunisialaisessa virkkauksessa eli koukkuamisessa.
Hanne ompeli miehensä takkiin uuden vetoketjun. Hän ei purkanut vanhaa ketjua pois, vaan laittoi uuden vetskarin rikkinäisen viereen. Vanha ketju jäi takkiin kauniiksi yksityiskohdaksi.
Kättein jäljet -blogin Marlee on ommellut monia tuotteita vanhoista farkuista Hääräämön ohjeilla. Kalenterin kansiin hän teki sisälle taskun. Näet sen hänen blogistaan (klik).
Lahjan mukaan voit sujauttaa monisteen, johon on koottu hernepussileikkejä, kuten keilausta, kuljetusta, etsimistä ja heittoa. Nämä pelit ja leikit soveltuvat yhden tai useamman lapsen leikittäväksi. Niitä voi käyttää myös lapsiryhmässä, mutta varsinaisia ryhmäleikkejä en ottanut tähän koontiin mukaan.
Hernepussileikkejä: keilaus, tarkkuusheitto, kuljetus, etsiminen, kirjoitus sekä Kuinka monta hernepussia on piilossa?
Hääräämö täyttää tällä viikolla seitsemän vuotta! Synttäreiden kunniaksi ja kiitokseksi blogin seuraajille sekä satunnaisille kävijöille järjestetään kuvahaaste.
Ota valokuva tuotteesta, jonka olet tehnyt Hääräämön ohjeella tai Hääräämön inspiroimana. Voit kuvata esimerkiksi käsityön tai vaikkapa Hääräämöstä tulostetun pelipohjan luokkahuoneessasi.
Lähetä kuva osoitteeseen haaraamo@gmail.com tammikuun 2018 aikana. Useammallakin kuvalla saa osallistua.
Kaikki kuvat julkaistaan Hääräämön Facobook-sivulla, ja osa kuvista nähdään myös täällä blogin puolella.
Mainitse viestissäsi, millä nimellä tai nimimerkillä haluat tulla mainituksi kuvan yhteydessä. Voit kertoa myös muuta liittyen kuvaan.
Voit lähettää kuvan lisäksi mahdollisen blogisi osoitteen, niin lukijat pääsevät katsomaan, mitä muutakin olet tehnyt.
Vuosi sitten Hääräämön täyttäessä kuusi vuotta kirjoitin tunnelmista liittyen bloginpitämiseen. Ajatukset kuulostavat ajankohtaisilta edelleen. Postaustahtia tosin olen harventanut vähän. Löydät Hääräämö 6 v -postauksen täältä (klik).
