maanantai 3. lokakuuta 2016

Yrttilauta keittiön ikkunalle

Katosta roikkuva yrttilauta

Mieheni teki yrteille katosta roikkuvan yrttilaudan keittiön ikkunalle. Laitoin yrttejä pari vuotta sitten dyykkaamiini kahvipannuihin. Itse lauta löytyi valmiiksi harmaantuneena miehen kätköistä.



Yrttejä kahvipannuihin yrttilaudalle

Ensin ajattelin tehdä pannujen pohjaan reikiä, mutta en raaskinut tuhota hienoja pannuja. Laitoin yrttipurkin säilykepurkissa kahvipannuun, ja moniin säilykepurkkeihin laitoin multaa niin paljon kuin mahtui. 


Asuessani Rovaniemellä basilikat kasvoivat monta kuukautta pelkällä vedellä yrttipurkin omassa mullassa. En tiedä, mikä täällä pohjoisemmassa saa basilikan lehdet tummumaan, ehkä pohjoisuus ei vaikuta asiaan, mutta mikä? Yrttilauta on pohjoisikkunalla, mutta kaamokseen on vielä pitkä aika.


Yrttilauta keittiön ikkunalla

Ensin ajattelin laittaa yrttilaudan huomattavasti korkeammalle. Onneksi kettingit ovat niin pitkät, että saimme laudan melko alas. Nyt yrtit eivät peitä ikkunaa juurikaan. 
Säilytin aiemmin paria yrttiä keittiön pöydällä, mutta pöytä pysyy helpommin siistinä, kun siinä ei ole mitään ylimääräistä.

Otin nämä kuvat pari viikkoa sitten ruskan ollessa parhaimmillaan. Nyt täytyisi lähteä haravoimaan.


7 kommenttia:

Väkertäjä kirjoitti...

Mukavan näköinen yrttilauta, kuin keinu :)
Tuolla idealla voi tehdä vaikka kerroslaudat - jos yrtit yms. eivät mahdu yhdelle tasolle :D

Marle kirjoitti...

Näppärä keksintö! Ja vielä kauniskin.

Hääräämön Laura kirjoitti...

Kiitos viesteistä Väkertäjä ja Marle! Mun vanhemmilla on nelikerroksinen yrttilauta. Se on kyllä tosi kiva :)

Ninnu kirjoitti...

Kaunis yrttilauta! Ihana toteutus tosiaan. Meilläkin basilika on viihtynyt kesästä asti ikkunalaudalla. Ei tosin noin tyylikkäällä :).

Hääräämön Laura kirjoitti...

Kiitos Ninnu! Kerron miehelle kehut :)

Milla - Sukhimatot.com kirjoitti...

Täältäkin kehuja miehelle: Kylläpä on kivannäköinen yrttilauta! Onnea ja menestystä basilikoille, toivottavasti pääsevät taas kukoistamaan :).

Hääräämön Laura kirjoitti...

Kiitos Milla :)