torstai 4. joulukuuta 2014

Vapautta on... ommella mitä haluaa





Minun on vaikea keksiä ideoita pakon edessä. Nautin käsitöiden tekemisestä, mutta jos niihin liittyy jokin velvoite, homma alkaa helposti tuntua työltä. 


Lupauduin Lights On -projektiin (linkki ei valitettavasti toimi enää) tuunaamaan valaisinkehikon. Koko projekti tuntui melko pakkopullalta, mutta koska olin luvannut osallistua, koin velvollisuudekseni olla mukana loppuun asti. 



Muovipusseja kaappien kätköistä


Usein saan ideoita hypistellessäni materiaaleja. Etsin vaatehuoneesta vanhaa valoverhoa ja kävin ostamassa kirpparilta pitsiliinoja. En kuitenkaan saanut mitään mainittavaa aikaiseksi, joten unohdin ne. Kirjoitin niistä aiemmin.


Kenkälaatikossa vuosia unohduksissa olleet muovipussit olivat pelastukseni tässä projektissa. Liimasin niitä kehikkoon useampana iltana.





Aiemmin vain Erikeeperiä käyttäneenä liimailijana koin yllätyksiä käyttäessäni tujumpaa liimaa. Sormien iho ei tainnut tykätä myrkkyliimasta, ja sakset tulin liimanneeksi kiinni. Olisiko ideoita, miten saisin ne auki?


Jatkossa täytyy miettiä tarkasti, mitä lupaan tehdä. Omaehtoinen käsitöiden tekeminen on minulle hyvää rentoutumista. Taakaksi en sitä haluaisi.






Maailmassa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka joutuvat tekemään käsitöitä epäinhimillisissä oloissa olemattomalla palkalla tai kokonaan palkatta. Kukaan ei kysy heiltä, millaista mattoa he haluaisivat solmia tai minkä väristä paitaa ommella vai haluaisivatko he työskennellä lainkaan. Heidät on huijattu orjiksi. Heitä ja muiden alojen ihmiskaupan uhreja on maailmassa 27 miljoonaa. Osa heistä on lapsia.

Minä puolestani voisin olla kiitollinen siitä, että olen vapaa. Kukaan ei pakota minua mihinkään. Voin viettää vapaa-aikani kuten haluan. Saan ommella tai olla ompelematta.






Tuunasin tämän lampunvarjostimen V.A.L.O - ei orjuudelle ry:n Lights On -projektin huutokauppaan, joka pidetään Huuto.netissä 7. - 13.12.2014. 




#lightson2014
#lightsonprojekti
#eiorjuudelle
#valo

11 kommenttia:

Sormustimen Anni kirjoitti...

Onpa hieno!!

Mehukekkerit Veera kirjoitti...

Tulipa kyllä hieno!!

Ja itselläni on aivan sama fiilis pakolla tekemisestä. Sen takia en ompele enää mitään rahasta, vaan jos ompelen toiselle, teen sen omasta ideastani lahjana. Inhoan myös tarkkoja aikarajoja ompelun suhteen, tosin voihan se raja olla itsensäkin asettama.

Onkin aika hienoa miettiä miten me voimme valita käsityömme itse. Toiset eivät voi, ja se on todella surullista.

Marle kirjoitti...

Tästä tuli tosi makee! Tuttu juttu, että lupautuu tekemään jotain ja sitten koko homma alkaa ahdistaa. Olen täysin samaa mieltä, että on ihanaa, kun saa tehdä ommella mitä haluaa!

margsan kirjoitti...

Hieno varjostin!
Myös minua ahdistaa pakon edessä tekeminen (siis ns toiveesta).
Kannatan lämpimästi tätä projektia !

Laura kirjoitti...

Kiitos ihanista kommenteista. Lohdullista kuulla, että tämä velvoitteen alla ahdistuminen taitaa olla ihan normaalia :)

Linnea kirjoitti...

Juu, on se :) Mulla kanssa luovuus lähtee liikkeelle ihan varkain materiaaleja hypistelemällä tai milloin mistäkin, eikä oikein koskaan voi etukäteen tietää, millainen lopputulos on.

Mutta tosi hieno tuosta lampunvarjostimesta kyllä tuli!

Emileitha/Tarja kirjoitti...

Jopas saitkin mahtavan valaisin kehyksen aikaseksi hipely-tunnustelu tekniikalla. Herraihme, kerro ihmeessä jos saat kuulla miten liima irtoaa..siis hanskat käsiin noissa hommissa.
Minulla ei myöskaan onnistu käskystä mikään.. Paljon om maailmassa parantamisen varaa monessakin asiassa ja lasten asia erittäin tärkeä. Mukavaa viikonloppua ilman pakko tekemisiä

Laura kirjoitti...

Kiitos Linnea ja Tarja! Meitä näin tunteviahan taitaa olla enemmänkin :) Minäpä kerron, jos saan sakset auki.

Mandariinimania kirjoitti...

Hieno varjostin ja hyviä pohdintoja.

Sakru kirjoitti...

Kaunis varjostin tuli ja kaunis on ajatus sen taustallakin. :)

Laura kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta Mandariinimania ja Sakru :)