lauantai 1. helmikuuta 2014

Tuokkonen + ohje


Ohje: tuokkonen


Olen käyttänyt tuokkosia tarjoiluastioina kekseille, pähkinöille ja karkeille. Servetti tai kakkupaperi käy hyvin tuohen suojaksi tuokkosen sisälle ja näyttää mielestäni kauniilta. Tuokkosen koosta riippuen siitä voisi tarjoilla myös esimerkiksi leipää ja hedelmiä.

Entisaikaan tuokkosessa paistettiin uunissa mämmiä, ja tuokkosella otettiin myös jauhoja säkistä. Jos tuohi on hyvää, eli siinä ei ole reikiä eikä halkeamia, tuokkoseen voi laittaa myös vettä. Aikoinaan tuokkosella otettiin saavista vettä esimerkiksi pataan tai kattilaan ja sillä heitettiin vettä pois veneestä.

Unto-pappa (91) opetti minulle tuokkosen tekoa pari vuotta sitten.

Olen tehnyt tuokkosia myös paperista (edit: näet ne täältä).



Ohje:




Materiaalit ja välineet:

  • koivun tuohta
  • lyijykynän paksuinen tuomen tai pajun oksa (lutavarpu), joka kuoritaan ja halkaistaan (pienempään tuokkoseen pienempi varpu)
  • terävä tuppipuukko
  • sakset
  • tongit
  • terävä suippokärkinen purasin
  • pyykkipoikia
  • leikkuripihdit katkaisemaan lutavarvun

Tiedätkin varmasti, että tuohen kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

1. Kuori tuomen- tai pajunoksa eli lutavarpu.
Katkaise se noin 30 cm mittaiseksi
(riippuen tuokkosen koosta).


2. Halkaise oksa puukolla.
3. Laita se kuumaan veteen noin 15 minuutiksi.

4. Leikkaa tuohesta suorakulmion muotoinen kappale. 
Tuohen tulee taipua joka kohdasta. 
Jos se halkeilee, sitä ei voi käyttää.


5. Tee joka nurkkaan saman korkuinen taite 
45 asteen kulmassa.


6. Kiinnitä taite tuokkosen päätyyn pyykkipojalla.








7. Leikkaa tuohesta kaksi vahviketta, jotka ovat melkein
päädyn levyisiä ja melkein kaksi kertaa päädyn korkuisia.
Taita vahvikeet kaksin kerroin 
ja laita ne tuokkosen päihin, taite ylös.

8. Tee purasimella reikä tuokkosen päätyyn melko reunaan.


9. Tee toinen reikä toiseen reunaan.


10. Pujota puolittamasi lutavarpu eli tuomen- tai
pajunoksa rei´istä. Kiristä varpu siten,
että molemmat päät ovat yhtä pitkät.


11. Tee purasimella reikä äsken tekemiesi reikien väliin 
hieman ensimmäisiä reikiä alemmaksi 
ja työnnä varvun toinen pää siitä ulos. 
Pujota varvun toinen pää äsken muodostuneesta 
lenkistä. Napsase varvunpää poikki tuokkosen 
ulkopuolelta. Ei tarvitse jättää häntää, 
vaan varvun voi katkasta aivan tuokkosen 
reunan tasalta.



Ohje: Tuokkonen


17 kommenttia:

Pieni Lintu kirjoitti...

Ihana ohje! :)

Jonna kirjoitti...

Nuo on niin kauniita!

Noora kirjoitti...

Aivan upea! Vielä kun jostain saisi tuohta. Ehkäpä ensi kesänä sukumökillä selvittelen josko jostakin sitä löytyisi ja harjoittelen. Täältä sitten löydän ohjeen! :) kiitos!

Elina kirjoitti...

Kiitos tästä!

Heidi kirjoitti...

Vau, tämä on sitä todellista kädentaitoa. Upea, upea tuokkonen.

Hanna Mi kirjoitti...

Ihana tuokkonen, Unto-pappa taitaa olla virkeä mies. Näiden kädentaitojen tallentaminen onkin arvokasta. Onneksi myös kansalaisopistoissa on mahdollisuus opiskella näitä ihania vanhoja kädentaitoja. Itseäni nimittäin suunnattomasti harmittaa, ettei silloin vielä isovanhempieni eleässä tullut kaikkea opeteltua (kehrääminen, tuohityöt jne). Onneksi ehdin opetella edes voin teon ja juurella valmistetun ruisleivän. Voita on tosin nykyään hankalaa tehdä itse, kun sitä kunnon käsittelemätöntä maitoa ei niin helpolla saa.

Hapa kirjoitti...

Olen joskus ollut talkoolaisena tuohimetsässä, kun tuohia kiskottiin puista perinteistä pärekattoa varten. Tuohet piti kiskoa johonkin tiettyyn aikaan kesästä, mutta en muista milloin ja miksi. Onko sulla tietoa?

Hapa kirjoitti...

Ja lisäyksenä ottä onpa kaunis tokkonen! Kokeilisin heti, jos olisi tuohta käytettävissä.

Onnellinen Oliivi kirjoitti...

Upea, todellista kädentaitoa!!

Laura kirjoitti...

Kiitos mukavista kommenteista!

Hapa: Kysyin papalta, niin hän sanoi, että paras aika tuohen irrottamiseen kevät-kesä. Syytä en kylläkään tiedä.

Pikkupaju kirjoitti...

Hei! Tässä joitain vinkkejä. Hieskoivusta saa parempaa ja sileämpää tuohta kuin rauduskoivusta. Parasta kiskomisaikaa on kuukauden verran kesällä, juhannuksen jälkeen. Eli ensin mahla, sitten vihdat, sitten tuohi. Noin ainakin muistelisin. Ja mielellään kaatotuomion saaneista puista, vaikka kiskonnasta voi koivu hyvinkin selvitä, jos sen tekee oikein. Ja aina täytyy muistaa jokamiehenoikeudet, tuohenkiskonta ei siis kuulu niihin.

Laura kirjoitti...

Paljon kiitoksia vinkeistä, Pikkupaju :)

Henni kirjoitti...

Upea! Ja kiitos paljon ohjeen jakamisesta!

Lotta kirjoitti...

Onpa kaunis! :)
Ja voi, miten tärkeää, että oot tallentanut Unto-papan kädentaitoja tällä tavalla. Nuo kokeneet kädet jotenkin sykähdyttävät.

Emileitha/Tarja kirjoitti...

hieno, kiva kun laitoit ohjeen

Lemppu kirjoitti...

Kauniit, taitavat kädet.

Appeni on tehnyt meille erikokoisia tuokkosia samalla tekniikalla. Kymmenen vuotta ovat olleet käytössä enkä ole yhtään kyllästynyt, Suurimmat ovat ehkä 40x40cm ja pienimmät tuollaisia samanlaisia somia.

Laura kirjoitti...

Kiitos viesteistä! Niitä on niin mukava lukea :)