sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Muumitalo lumesta

Lumenveistoa sahalla

Kävin siskoni kanssa tänään Ränssin kievarissa koko perheen talvitapahtumassa täällä Jyväskylässä, jossa olen viettämässä hiihtolomaa. Mennessämme tapahtumaan ihmettelin mielessäni, mitä me siellä teemme, sillä kohderyhmänä ovat lapsiperheet. Viihdyimme siellä kuitenkin tosi hyvin, ja lähes viisi tuntia vierähti kuin siivillä. Veistimme lunta, saunoimme savusaunassa, kävimme avannossa ja lilluimme paljussa.

Lumenveistoaihiomme oli tehty mahdollisesti monta viikkoa sitten, sillä se oli kovettunut todella kovaksi. Hiljattain pakattu lumi sen sijaan on pehmeää ja sitä voi veistää leipäveitsellä eikä tarvitse käyttää voimaa. Me käytimme järeämpiä välineitä, kuten kirvestä, sahaa ja puukkoa. Lumenveistossa käytetään samoja välineitä kuin puuta työstettäessä.

Lumenveistoa kirveellä

Lumesta veistetty Muumitalo

Suunnittelimme veistoksen aiheen vasta nähtyämme aihion, vaikka olimme kuulleet etukäteen, että tapahtumassa on mahdollisuus veistää lunta. Minä olen veistänyt aiemmin lunta kuvataidekasvatuksen opintojen tiimoilta, mutta siskolleni tämä oli ensimmäinen veistokerta. Päätimme tehdä Muumitalon, vaikkemme muistaneet tarkasti, millainen se on. Aihevalintaan liittyi myös veiston taloudellisuus. Hyödynsimme aihion muotoa, jotta siitä ei tarvinnut poistaa kovin paljon lunta. 


Lumenveisto: Muumitalo

Lunta veistettäessä suositaan yleensä kulmikkaita muotoja, jotta veistos erottuu ympäristöstään. Lumiveistoksethan eivät voi kilpailla koolla ympäröivän maiseman lumimassojen kanssa.

Halusimme veistokseen toiminnallisuutta lapsille, ja teimme Muumitaloon tunnelin, jonka läpi voi kontata. Vaikka veistoksemme toiminnallisuus ei tämän monimutkaisempi olekaan, moni katsomaan tullut lapsi konttasi talon läpi jo ennen talon valmistumista. 

Nämä kuvat otin kahden megapikselin kännykkäkameralla.

2 kommenttia:

Emileitha/Tarja kirjoitti...

Ihan mahtava.. ai että kun sais kokeilla tuommosta hommaa joskus..

Nuukaska kirjoitti...

Hauska veistos. Lumesta rakentamisesta tulee aina lapsuus mieleen :)Ihana kun saa luoda ja muutkin siitä nauttii.