maanantai 29. elokuuta 2011

Farkkujen korjaus huomaamattomasti suoralla ompeleella

Farkkujen korjaus huomaamattomasti suoralla ompeleella


Olin luullut osaavani paikata farkut: kangaspala nurjalle puolelle ja sitten siksakkaamaan. Huomattavasti siistimmän lopputuloksen saa Marian Kässäkerhon ohjeilla (sivu poistettu netistä). Maria laittaa kangaspalan nurjalle puolelle ja kiinnittää paikan farkkuihin ompelemalla suoralla ompeleella edes takaisin. 

Siitä oli jo aikaa, kun olin katsonut ohjetta, niin enpä muistanut sitä enää tarkkaan. Farkkujeni ensimmäisen reiän paikkaus ei ole kovin siisti, sillä ompelin kahteen suuntaan, tosin parempi kuin siksakaten. Toisen reiän kohdalla ompelin vain loimen suuntaisesti, ja lopputulos on mielestäni melko huomaamaton (viimeinen kuva).

Jos haluat farkkujen jäävän reikäisen näköisiksi, vilkaise ohjetta täältä.


Farkkuihin tulleen reiän korjaus suoralla ompeleella
Olisi pitänyt ommella vain loimen suuntaisesti (pysty),
niin ommel ei näkyisi paljoakaan.


Paikkasin tämänkin, vaikka se ei vielä ollut ehtinyt
varsinaiseksi reiäksi.

Farkkujen korjaus suoralla ompeleella
Tähän yhteen suuntaan ompeluun olen tyytyväinen,
mutta olisi pitänyt ommella tiheämpään.
No, voin ommella joskus myöhemmin tähän lisää.

Löydät lisää kierrätys- ja korjausaiheisia vinkkejä 

lauantai 27. elokuuta 2011

Varrelliset huopatossut & purasin


Varrelliset huopatossut
Huopatossut, koko 38/39


Huovutin varrelliset tossut, joihin käyttämäni villat ovat värjäämättömiä harmaan sävyjä. Suunnitelmissa on myös tehdä tossujen teko-ohje. (Edit: Ohje varrellisiin huopatossuihin täältä.) Ohje varrettomiin huopatossuihin löytyy postauksesta Huopatossut + ohje.


Varrelliset huopatossut


Nahkapohjan ompelu tossuihin käsin on aika työlästä ja ottaa sormenpäihin. Se kannattaa kuitenkin, sillä käsin huovutettu tossu kuuluu puhki liian pian ilman nahkapohjaa. Ostin purasimen, jolla voi pistää nahkaan reikiä ompelua varten. Kokeilin sitä sen verran, että huomasin että sillä saa helposti reikiä nahkaan - ja myös alustaan ja sen alla olevaan pintaan. Minulla oli alustana tilkkutöihin tarkoitettu vihertävä kirpparilöytöalusta. Tähän tarkoitukseen se ei kuitenkaan oikein soveltunut.

Neulominen ja käsin ompelu ovat minulle matkustustekemistä. Jostain syystä minun ei tule harrastettua niitä paljoakaan kotioloissa. Nämä tossut odottavat siis reissuun pääsemistä.

Purasin ja kätevä terävän pään suoja

Ostin kirpparilta nahkatakeista ratkottuja eri sävyisiä hihoja ja etukappaleita. Täytyy katsoa, sopisiko niistä joku väriltään näihin tossuihin.


Edit: Ystäväni Elina vinkkasi, että nahan ompelussa auttaisivat myös nahkaneula sekä sormustin. Täytyypä laittaa hankintalistalle. Kiitos Elina!

Edit 2014: Uusimpiin tossuihin ompelin nahkapohjan kalastajanlangalla nahkasormikkaat kädessä. Purasimella saa kyllä hyvin reikiä nahkaan, mutta pehmeään nahkatakista ratkottuun nahkaan sitä ei tarvitse.

Edit 2016: Kalastajanlankakin osoittautui liian heikoksi pitämään tossun pohjan paikoillaan. Ompelin pohjat uudestaan langalla, jolla mieheni ompelee lapikkaita.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Learning by Doing: Camera Obscura


Camera obscura

Teetin yhdellä ryhmälläni töissä camera obscuran viime perjantaina. Luulin tietäväni, miten se rakennetaan, mutta taas opin uutta tuon pimeän huoneen teosta. Olisi pitänyt olla itsestäänselvyys, että reiästä näkyvän kohteen täytyy olla auringonpaisteessa. Keväällä camera obscura onnistui meillä oikein hyvin (toisella yrittämällä). Silloin valon suunta oli hyvä. Nyt kuvattavat kohteet olivat varjossa koko koulupäivän ajan ja lisäksi sää on ollut pilvinen ja sateinen jo monta päivää. Tänään auringon paistaessa pilvien lomasta kuvassa näkyi värejä, mutta muulloin kuva on näyttänyt lähinnä pimeähköltä varjokuvalta.

Olen kääntänyt ylimmän kuvan ylösalaisin ja peilikuvaksi, jotta maisema näyttää siltä kuin normaalisti katsottaessa.





Kokemukseni mukaan camera obscura on kätevä rakentaa leveään tuulikaappiin, sillä mitä pidemmän matkan valo kulkee, sitä enemmän sen teho heikkenee.




Kiitos pojat! Rakensitte hyvän kameran. Harmi kun sää oli niin huono, niin kuva ei ole ollut parhaan laatuinen.

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Kuin uusi kameralaukku



Ompelin kameralaukun ensimmäiselle järjestelmäkameralleni melkein 10 vuotta sitten. Laukku palvelee nyt kolmatta kameraa ja on ollut mukanani monessa reissussa ja likaantunutkin aikalailla. Pesin sen hiljattain, ja nyt se on kuin uusi.

Laukun takapuolella on luonnoskirjatasku, jonka sisällä on 
metrokorttitasku. Laukkua tehdessäni olin ollut yhden kesän 
töissä Tukholmassa, neljä vielä edessä, eli pikkutaskullekin 
on ollut paljon käyttöä. Vas. kännykkätaskun läppä.

Yleensä en käytä käytettyjä vetoketjuja ompeluksissani. Vetskari kun on usein tuotteen ensimmäiseksi rikki menevä osa. En tiedä, minkä älynväläyksen sain tätä laukkua tehdessäni, kun valitsin sinisen vetskarin, joka oli kai purettu jostain vaatteesta. Onneksi vetskari on kestänyt hyvin. Sen vaihtaminen olisi aika työlästä.

Hyödynsin hameen (josta tein laukun)
takavetoketjun läpän taskuun.

Kun kerroin laukkua suunnitellessani yhdelle ystävälleni, mitä laukkuun pitäisi mahtua, hän suositteli kameralaukukseni rinkkaa. Tarvetta kun oli luonnoskirjan, vesipullon, kännykän ja vähän muidenkin tavaroiden kuljettamiselle kameran lisäksi.

Muovinen nimilapputasku kupristui
vähän pesussa.

Läpän sulkijamekanismia en ole käyttänyt juurikaan.
Oikealla kännykkätasku.

Remmit ovat vanhoista turvaistuimista ja repuista.
Vesipullotaskun pohjassa (vas.) on remmin mentävä aukko 
kuten kännytaskunläpän (johon itse tasku on kiinnitetty) 
yläreunassa.

Laukun sisäpuolelle ompelin vetoketjullisen taskun,
jonka kiinnitin yläreunasta. Taskun voi laittaa kameran 
päälle, joilloin se suojaa kameraa taskun yläpuolelle 
laitettavilta tavaroilta, esim. lompakolta.

Tehdessäni laukkua yhdellä joululomalla isäni sanoi, että laukussa täytyy olla joku kovike. Menimme autotalliin ja hän leikkasi öljykanisterin sopivan korkuiseksi. Siitä tuli laukun runko. Myös läppään laitoin kovikkeeksi muovinpalan kanisterista.

Olin ostanut kirpparilta vauvan pinnasängyn suojuksen ja otin siitä superlonia pehmusteeksi. Päällisen ajattelin tehdä jostakin paksuhkosta tekokuitukankaasta, mutta en löytänyt etsimääni kangaskaupoista. Kirpparilta löytyi naisten suora hame, josta tein laukun päällisen.

Ompelin laukun sivuille taskut. Toiseen
taskuun tein kuminauhasta lenkit
kyniä varten, mutta on liian 
vaivalloista pujottaa niihin kyniä.

Yleensä sidon läpän nauhat läpän
sisäpuolelle, jotteivät ne näy.


perjantai 19. elokuuta 2011

Tapetilla päällystämisen into jatkuu: margariinirasia + fregaanius


Minulla on säilytysrasiana vessassa vanha margariinirasia. Pienessä hyllykaapissa on vain vähän säilytystilaa, niin päällystin rasian samalla tapetilla kuin perusvoidepumppupullon aiemmin tällä viikolla. Liimana käytin EriKeeperiä. Nyt voin pitää molempia esineitä esillä.



Kannen sisäpuolelta kuultaa margariinimerkki ja oranssi -30 % tarra. Muisto dyykkausajoilta. Enää en dyykkaa ruokaa kuin satunnaisesti, mutta jokin aika sitten elin vuoden verran roskisruualla eli olin fregaani. Töissä söin kyllä maksullisen lounaan. Kaupasta ostin riisiä, makaronia, pestoa, kauraryynejä ja leseitä. Oikeastaan kaiken muun ravinnon löysin kauppojen roskiksista.

En ole koskaan syönyt niin arvokkaita ruokia kuin dyykkausaikana: sisäfilettä, Valion jukurttia, kalliita juustoja ja leipiä yms. Jos joskus ei ollut saatavilla juustoa, niin kolmen viikon juustotauon jälkeen löytynyt juusto maistui sanoinkuvailemattoman hyvälle. Isä sanoi reilu vuosi sitten, että varmaan voisin alkaa ostaa ruokaa kaupasta, sillä sain vakituisen työpaikan. En ymmärtänyt asioiden yhteyttä.

Tunnustus





Sain tämän tunnustuksen Pirjon paratiisi -blogista. Paljon kiitoksia Pirjo!

Tunnustuksen saaneen kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta, vastata kymmeneen kysymykseen, jakaa tunnustusta eteenpäin kymmeneen ihanaan blogiin sekä tiedottaa ko. blogeja asiasta.


Tässä kysymykset ja vastaukseni niihin:
1. Suosikkiväri: vihreä
2. Suosikkieläin: poro
3. Suosikkinumero: 7
4. Suosikki alkoholiton juoma: kaarnikkamehu
5. Facebook vai Twitter? Facebook
6. Intohimosi: ompelu
7. Saada vai antaa lahja? molempi parempi
8. Suosikkikuvio: no vaikka kolmio
9. Suosikkiviikonpäivä: lauantai
10. Suosikkikukka: horsma



Annan tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille (edit: linkit eivät enää toimi):
Herkulliset Ajatukset 
Käsityönopettajan päiväkirja
Unilaulu
Ihania blogeja olisi vaikka kuinka paljon...

tiistai 16. elokuuta 2011

Perusvoidepumppupullon tapetointi



Olen miettinyt jo jonkin aikaa, että pumppupullo, jossa on perusvoidetta, olisi mukava päällystää kauniimman näköiseksi. Ajattelin ommella pullolle jonkinlaisen suojuksen, mutta tänään löysin tapettirullan kirpparilta 50 sentillä ja päällystin pullon sillä. Tapetointi ja päällystäminen kuulostavat tässä tapauksessa tosin liian juhlavilta, sillä leikkasin vain tapetista sopivan kokoisen palan ja käärin sen pullon ympärille. Tapetin yläreunan sain työnnettyä pullon yläosan saumakohtaan. Sen erikoisemmin en kiinnittänyt tapettia. Voi olla, että laitan alareunaan pienen pätkän teippiä, jos tapetti meinaa lerpattaa, mutta toistaiseksi se on kiinni aivan luomusti.

Lähtötilanne


Päällystämiseen käy myös paperi, vaikkapa aikakauslehdestä leikattu kuva. Säilytän rasvapulloa vessassa. Nyt päällystettynä pullo käy sisustuselementistä.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Kuuman päivän pelastus: ulkoverho


Ulkoverho mökillä

Ulkoverho

Äiti keksi hyvän idean pitää mökillä liika auringon porotus kuumina päivinä ikkunan ulkopuolella: Hän löi ulos ikkunan karmeihin ikkunan yläreunan kohdalle naulat verhotangon ripustamista varten. Verhon tankoineen hän otti mökin kesäkeittiöstä, jossa se peitti taakseen tiskipöydän alla olevat hyllyt. Ikkunaan tarvittiin kuitenkin korkeampi verho kuin keittiöön. Tässä tilanteessa oli hyötyä siitä, ettei verhon yläreunaan oltu ommeltu pujotuskujaa, vaan tämä kierrätyskeskuksesta ostettu pussilakana oli vain taitettu kepin yli. Pääosin verho on edelleen kesäkeittiössä. Hyvin se joutaa sieltä silloin tällöin mökin ikkunaan.

Kesäkeittiön monikäyttöinen verho

Aiemmin en ollut osannut yhdistää samaan lauseeseen sanoja "Suomen kesä" ja "kuumuus", mutta tänä kesänä oli pari päivää, jolloin ilma tuntui minusta liian kuumalta. Viime vuoden kesä ei tuntunut minusta lainkaan kuumalta, sillä palasin Kaakkois-Aasiasta 1,5 kuukauden reissulta juuri kun helteet alkoivat heinäkuun alussa. Ensimmäiset päivät reissun jälkeen pyöräilin Jyväskylässä farkut jalassa, paksu neulepusero takin alla ja hanskat kädessä, illalla lisäksi korvaläpät korvilla. Vastaantulijat olivat shortseissa ja t-paidassa. Kesän kuumimmat päivät olivat samaa luokkaa Aasian viileimpien öiden kanssa. Pian totuin Suomen lämpötiloihin ja vähensin vaatteita, mutta liian kuumana en kesää kokenut.

Ikkunaluukkuja Bangkokissa

Monissa lämpöisissä maissa - ja ihan Keski-Euroopassakin - useissa taloissa on ikkunoiden ulkopuolella joko ikkunaluukut tai vähän sälekaihdinten tyyliset verhot. Ne estävät kuumuuden pääsyä sisälle käsittääkseni paremmin kuin ikkunan sisäpuolella olevat verhot.

lauantai 13. elokuuta 2011

Vanhat patalaput




Käydessäni tätini luona hän näytti minulle lähes 20 vuotta sitten tekemiäni patalappuja. Ne olivat kuluneet puhki jo monesta kohdasta, olleet hyvät käytössä. Yläasteikäisenä olin kiinnostunut tilkkutöistä ja tein niitä jonkin verran. Nämä patalaput tein muistaakseni koulussa.

Viime aikoina olen miettinyt tilkkutöiden tekoa, mutten ole vielä päässyt toteutusasteelle. Käsitöiden tekeminen on minulla materiaalilähtöistä. On vaikea suunnitella tuotetta päässä tai paperilla. Täytyy vain levittää kankaat lattialle ja kokeilla, mitkä värit ja kuosit näyttäisivät hyviltä vierekkäin. Muotokin syntyy vähitellen. Toki suunnittelen myös paperilla, mutta materiaalia hypistellessä saan suunnitteluun aivan uuden ulottuvuuden.

tiistai 9. elokuuta 2011

Ystäväni tekemä reseptikirja






Anonyyminä pysyttelevä ystäväni teki mielestäni aivan upean reseptikirjan vanhan kirjan kansista. Hän oli kerännyt paljon ruoka- ja leivontaohjeita lehdistä ja liimasi niitä erilaisille papereille. Hän kiinnitti sivut yhteen kierreselkämyksellä.

Kiitos kuvaus- ja julkaisuluvasta!

perjantai 5. elokuuta 2011

Kesäpaitojen pääntie pienemmäksi


Tein hyviä kesävaatelöytöjä Rovaniemen kirppareilta. Parissa paidassa oli liian avonainen pääntie. Ompelin niihin pienet kangaspalaset pienentämään pääntietä. Kukallisessa topissa tämä kangaspala on niistä vihreistä housuista, joista tein hameen (kuvassa vasemmalla). Pallokuvioisessa t-paidassa pääntien pienennyksenä on raidallista trikoota kaksinkertaisena. Se on aikalailla yhtä leveää raidoiltaan kuin paidassa jo ennestään oleva raitatrikoo.

Vietän tänään viimeistä kesälomapäivää. Tänä kesänä minusta taisi tulla täysverinen mökkeilijä. Jospa ensi kesän olisin kokonaan Suomessa ja nauttisin siirtolapuutarhaelämästä pitkän kaavan mukaan. Jonkun kerran aiemminkin olen tosin sanonut reissusta palattuani, että nyt olen ollut ulkomailla tarpeeksi ja aikonut elää onnellisena loppuelämäni Suomessa. Montaakaan kuukautta ei ole noista sanoista kulunut, kun olen jo suunnitellut uutta reissua. Saa nähdä, miten käy tällä kertaa. :) Nyt kuitenkin tuntuu mukavalta olla taas Rovaniemellä. Maanantaina sorvin ääreen.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Kuokkalan sillan Keinuja

Seppo Uuranmäki: Keinuja, 2002


Kuokkalan sillan alla Jyväskylässä on ollut jo vuosia keinujamies kesät talvet. Tämä on sellainen teos, jonka olisi halunnut tehdä. Ei vain tullut mieleen, mutta mukava että joku keksi ja toteutti. :) Keinujan on tehnyt Seppo Uuranmäki.

maanantai 1. elokuuta 2011

Neulegraffiteja ja katumaalauksia Tourujoen kävelysillalla




Tourujoen kevyenliikenteen silta Jyväskylässä oli saanut hienon asun: kaiteisiin neulegraffiteja, asfalttiin maalauksia ja pariin polkupyörään koristeet. Nuorten taidetyöpaja oli täyttänyt 10 vuotta ja ilmeisesti sen kunniaksi oli toteutettu tämä suuri siltaprojekti.