maanantai 14. helmikuuta 2011

Kulttuuritalo Korundin nettisivut


Kulttuuritalo Korundin nettisivut julkistettiin tänään Rovaniemellä. Sivut eivät ole vielä valmiit, kuten ei Korundikaan. Rovaniemen taidemuseon kokoelmiin pääsee kuitenkin jo tutustumaan netissä. Museon koko taidekokoelma - noin 3000 suomalaista nykytaideteosta - on nähtävillä Korundin sivuilla.

Vuonna 1933 rakennettua vanhaa postiautovarikkoa remontoidaan parhaillaan kulttuuritalo Korundiksi osoitteessa Lapinkävijäntie 4. Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa on suunnitellut laajennuksen ja muutostyöt, joiden myötä Rovaniemen taidemuseo laajenee ja Lapin kamariorkesteri saa omat harjoitus- ja esiintymistilat.

Postiautovarikko on harvoja Toiselta maailmansodalta säilyneitä rakennuksia Rovaniemellä. Varikkoa laajennettiin sodan jälkeen, ja laajennusosan tiilet kerättiin tuhoutuneiden rakennusten raunioista.

Korundi avataan 26.5.2011.

1 kommentti:

Raimo kirjoitti...

Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

lyyxem.freehostia.com/1930.htm

Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti Huusis-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

http://suomenmaa.bravehost.com/