perjantai 30. joulukuuta 2011

Solarigrafiakuvia vuosien takaa


Worcester, Etelä-Afrikka, 2007
Valotusaika: 3 vko
Kamera: Pringles-putkilosta tehty neulanreikäkamera

Aurinko piirsi taivaalle viivan aurinkoisina päivinä.
Se paistoi joka päivä matalammalta, sillä oli tulossa talvi.


Otin paljon valokuvia neulanreikäkameralla ollessani Etelä-Afrikassa reilut neljä vuotta sitten. Minulla ei ollut pimiötä, joten ainoa vaihtoehto neulanreikäkuvaukseen oli solarigrafia.

Kun tavallisessa neulanreikäkuvauksessa valotusaika on muutamista sekunneista muutamiin tunteihin, solarigrafiakuvissa se on vähintään viikko. Useamman kuukauden valotusajalla kuvista saa laadultaan parempia. Minun kuvieni rakeisuus johtuu liian lyhyestä valotusajasta. Kerroin neulanreikäkuvauksesta postauksessa Neulanreikäkuvia vuosien takaa.

Yleensä kun valokuvauksessa käytetään valoherkkää filmiä tai paperia kameran sisällä, filmi tai paperi kehitetään, jotta kuva saadaan näkyviin. Solarigrafiassa valoherkkää materiaalia ylivalotetaan niin paljon, ettei kehitysprosessia tarvita, vaan kuva alkaa muodostua itsestään paperille. Jos tällaisen ylivalottuneen negatiivin kehittäisi, se menisi aivan mustaksi. Pitkän valotusajan vuoksi esimerkiksi auringon kulkema rata piirtyy kuvassa taivaalle. Pilviset päivät on luettavissa valojuovien välistä. Kun negatiivin poistaa kamerasta, siitä täytyy ottaa nopeasti digikuva tai se pitää skannata. Kuvankäsittelyohjelmalla negatiivi käännetään positiiviksi ja peilikuvaksi sekä lisätään kontrastia.

Kuvasin Pringles-putkilosta sekä useammalla filmipurkista tekemälläni neulanreikäkameralla Etelä-Afrikassa. Valoherkkä paperi oli kameran sisällä U:n mallisesti. Siitä johtuu kuvien kalansilmäefekti, eli rakennukset kaartuvat ja näyttävät todellista suuremmilta. En ole lisännyt värejä kuviin, vaan ne ovat tulleet itsestään. Osan kuvista muutin musta-valkoisiksi.

Worcester
Valotusaika: en muista, ehkä 3 vko
Kamera: filmipurkista tehty neulanreikäkamera


Muizenberg
Valotusaika: 1 vko
Kamera: filmipurkista tehty neulanreikäkamera
 
Luulin, että filmipurkista tekemäni kamera päästi valoa
muustakin kohdasta kuin neulanreiästä, sillä taivaalle
oli piirtynyt auringon lisäksi toinenkin viiva. Olin ottanut
samasta maisemasta useamman kuvan eri kameroilla ja
kaikissa oli nuo kaksi viivaa. Päättelin, että toisen viivan
täytyy olla kuu. Vai voiko se olla? Lukisin mielelläni kommentteja.


Solarigrafiakuvan käsittelyprosessi:

Durban
Valotusaika: 2 vko
Kamera: filmipurkista tehty neulanreikäkamera

Valokuvasin negatiivin.

Käänsin negatiivin positiiviksi kuvankäsittelyohjelmalla (Gimp).

Rajasin kuvan ja käänsin sen peilikuvaksi,
jotta se näyttää siltä kuin luonnossakin.
Lisäsin kontrastia ja valoisuutta.


Tästä klikkaamalla pääset postaukseen, jossa näytin, millaisen camera obscuran tein viime kesänä.


Hyvää vuotta 2012!

torstai 29. joulukuuta 2011

Kortteja ensi jouluksi





Monena vuonna olen suunnitellut tekeväni joululomalla joulukortit seuraavaksi vuodeksi. Nyt välipäivinä on vielä joulutunnelmaa, ja esillä on monenlaista aiheeseen kuuluvaa rekvisiittaa, josta napsia ideoita. Ensimmäiset kokeilut ovat nyt tässä nähtävillä. Edessä on vähän vielä kehittelyä sekä paljon sarjatyötä. Näiden korttien lähtökohtana oli lahjapaperi, jossa oli kiemuraisia kuusia ja tähtiä.

Musta-valkoisen kortin kuvion piirsin mustalla tussilla valkoiselle kartongille. 

Punertava-valkoiseen korttiin leikkasin kuusen valkoisesta kopiopaperista. Taitoin paperisuikaleen kaksin kerroin ja leikkasin kuvion taitteelta. Löytämäni värillisen paperinpalan yksi kulma oli tuon muotoinen. Leikkasin toisen yläkulman samanlaiseksi.



Siniseen korttiin leikkasin ikkunan käytetystä kirjekuoresta. Läpinäkyvä muovi tummentaa mukavasti taustakartongin sinisyyttä tuoden vaikutelman, että kuusta katsotaan ikkunan läpi. Piirsin kuusen hopeatussilla kartonkiin.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Sveitsiläistä paketointia







Ostin tämän tuikkulyhdyn joululahjaksi Sveitsistä syyslomalla. Myyjä kysyi, minkä väristä silkkipaperia haluan pakettiin. Silkkipaperin päälle hän kietoi sellofania. Näin hän sai hienon kiillon pakkaukseen. Ruusukkeeseen hän käytti useampaa juhlanarua ja halkoi narut nitojan näköisellä välineellä, jossa oli sisällä piikit. Päällimmäiseksi hän laittoi valmiin rusetin. Sveitsiläisissä kaupoissa paketointi vaikuttaa olevan aika iso juttu, ja paketit ovat näyttäviä ja tyylikkäitä.

tiistai 27. joulukuuta 2011

Hupparin pääntie suuremmaksi


Jälkeen


Jälkeen


Ennen


Erään pikkumiehen joululahjahupparin kaula-aukko oli liian pieni. Tein halkion, ja nyt hieno huppari on käyttökelpoinen.

torstai 22. joulukuuta 2011

Kertakäyttöpöytäliina käärepaperiksi






Meillä oli tänään töissä henkilökunnan joulukahvit. Tilaisuuden jälkeen kysyin keittiöhenkilökunnalta, ovatko kertakäyttöiset jouluiset pöytäliinat menossa roskiin. Pois ne oltiin pian heittämässä ja sain luvan kerätä liinoja itselleni. Otin joitain isoja liinoja ja useamman pienen. Monen pöydän liina näytti aivan uuden veroiselta, oltiin puuroteltu ja kahviteltu siististi.

Leikkasin pienen liinan neljään osaan ja paketoin pari pikkulahjaa. Aloitin lahjan käärimisen näissä kahdessa paketissa kuvion erilaisesta kohdasta, joten näyttää, että olisin käyttänyt kahta eri lahjapaperia. Juhlanaru on vanhoista lahjoista säästettyä.

Toivotan sinulle joulurauhaa uuden joululaulusuosikkini sävelin: Mary, Did You Know? (By Mark Lowry & Buddy Greene). Kiitos Varpusia-blogin Virpivarpulle laulun sanojen jakamisesta!


Lotte, tervetuloa Hääräämön lukijaksi!

tiistai 20. joulukuuta 2011

Pakettikortteja kirjekuorista ja postimerkeistä


Posti toi tänään ihania joulukortteja. Kiitokset lähettäjille! Ajattelin olla tehokas ja heittää kuorellisten korttien kirjekuoret roskiin saman tien, mutta aloinkin askarrella kuorista pakettikortteja, muun muassa tällaisia:

Pakettikortti postimerkistä

Mukavaa joulunalusviikkoa!

maanantai 19. joulukuuta 2011

Mittaliisa + oppimispelejä





Olen miettinyt hyötykäyttöä laminoiduille paperisuikaleille. Yritän toki minimoida hukkapalojen määrän, mutta silti niitä tahtoo syntyä. Viime viikolla taas kun leikkasin kielten sanapalapelejä ja olin heittämässä ylimääräisiä suikaleita roskiin (jemmassa on jo jonkin verran, niin nykyään heitän roskat pois), keksin tehdä mittaliisan. Joskus aiemmin olen tehnyt yksinkertaisemman version mittaamisen avuksi laminoidusta paperisuikaleesta, mutta nyt leikkasin sellaisen kappaleen, jolla voi mitata täydet sentit välillä 1 ja 6 cm. Yksi mittaliisa ei paljon pienennä laminoitujen paperinpalasten kekoa, mutta jospa keksisin muitakin tapoja hyödyntää tätä roskaa.



Sanapalapeli Bildteman-sivustolta kerätyistä
autoon liittyvistä termeistä (ruotsi-suomi).
Sivustolla on eri aihepiireihin liittyviä sanoja
havainnollisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Bildtemanin aihepiirivalikkoon pääset tästä.


Opetan myös vähän kieliä ja käytän jonkin verran oppimispelejä opetuksessa. Teen pelejä itse, mutta joitain pelejä olen löytänyt lähinnä englannin opetukseen opettajan materiaaleista ja netistä ilmaiseksi:

http://en.islcollective.com/ - Tänne täytyy rekisteröityä, mutta ei ole velvoitetta ladata omaa materiaalia sivustolle. Englannin lisäksi sivustolla on oma osio usean eri kielen materiaaleille: saksa, ranska, espanja, venäjä ja portugali.

http://www.eslprintables.com/ - Rekisteröitymisen lisäksi täytyy ladata omaa materiaalia. Kun muut lataavat sinun monisteitasi, saat pisteitä, jotka toimivat valuuttana sivustolla.

http://www.toolsforeducators.com/  - Ei tarvitse rekisteröityä. Voit tehdä erilaisia kielenoppimiseen liittyviä pelejä valmiille pohjille, esim. bingo, domino.

Googlaamalla esl (English as a second language, esim. esl board games, esl printables, esl word search, esl puzzle maker) löytyy paljon englannin materiaalia: printattavia tehtäviä ja pelejä. Ongelmana on lähinnä runsaudenpula. Erilaisia oppimispelivinkkejä otan kuitenkin mielelläni vastaan: netissä pelattavia pelejä ja muita harjoituksia ja sekä tulostettavia pelejä.

Visual Dictionary Online on laaja englanninkielinen kuvasanakirja. Aloitussivun vasemmasta reunasta löytyy paljon eri aihepiirejä Themes-otsikon alta. Kuvaa painettaessa kuva avautuu suurempana ja esineen eri osien nimet tulevat näkyviin. Näiden termien määritelmät löytyvät sivun alareunasta englanniksi. Sieltä voi myös kuunnella sanan äänneasun. Soveltuu hyvin esim. ammatilliseen koulutukseen.

Ylen Opettaja.tv:n sanastotehtäviä eri tilanteisiin, esim. tien neuvominen.

Ammatillisen koulutuksen suomen ja englannin kielen opetukseen OPH:n nettimateriaalia aihepiireihin autotalli, kampaamo, potilashuone ja toimisto.


Ruotsin kirjasarjojen online-tehtäviä:
- Premiär


(Edit: Tulostettavia pala-ja lautapelejä löydät Hääräämön opettajasivulta kohdasta kielet (klik). Aiheipiireinä lukusanat, viikonpäivät ja kuukaudet englanniksi ja ruotsiksi, jotain myös saksaksi ja suomeksi)


Monistan palapelejä erivärisille papereille, jotta pakat eivät mene sekaisin. Teen yleensä 5 tai 6 pakkaa yhtä palapeliä, joten oppilaat pelaavat niitä vuorotellen, hyvin on toiminut. Laminoin monistamani pelit ja sitten leikkaan palapelin palat irti. Säilytän keskenään samanlaisia palapelejä kuminauhalla sidottuna pinossa. Tavalliset kuminauhat eivät tosin näytä kestävän elastisina kovinkaan kauan.

Olen kuullut monelta, ettei laminointi kestä, jos sen leikkaa. Pitäisi kuulemma laminoida palaset valmiiksi leikattuina, jotta jokaisen ympärille jää läpinäkyvää muovia. Minun kokemukseni mukaan ei ole mitään ongelmaa leikata laminoitua yksinkertaista paperia. Palapelit ja muut laminoidut oppimispelikortit ovat kestäneet hyvin.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Pieni silkkilaukku





Ompelin viime vuonna Vietnamissa teettämääni silkkimekkooni sopivan laukun. Olisin toki voinut teettää laukunkin, mutta sille olisi tullut hintaa noin 10 euroa, eli puolet mekon hinnasta, niin pyysin vähän mekkokangasta mukaan, jotta voin ommella laukun itse. Euroopasta käsin tuo 10 euroa ei kuulosta niin pahalta, mutta Vietnamissa hyvä lämmin ateria kadulta ostettuna maksoi euron verran, niin kymppi kuulosti laukun hintana kohtuuttomalta.




Vietnamissa ompelijat ovat todella taitavia. Juhlamekko syntyi mittojen mukaan alle vuorokaudessa. Kun kysyin laukun teettämisestä mekon yhteydessä, sain katsottavaksi jonkun postimyyntifirman katalogin ja olisin saanut valita sieltä minkä tahansa laukun, niin he olisivat ommelleet minulle sellaisen. Myös kengät olisi voinut teettää samasta tai ainakin saman värisestä kankaasta kuin mekon.





Tein laukun vuorista vähän pienemmän kuin päällisestä, jotta sisällä olevat tavarat eivät näy muhkuroina ulospäin. Nappi on vain koriste ja muistuttaa siitä, että yksittäisetkin napit kannattaa säilyttää. Laukku aukeaa takapuolelta tarranauhalla.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Neulanreikäkuvia vuosien takaa


27 cm x 17 cm


Edellisen kuvan negatiivi


Harjoittelimme neulanreikäkamerakuvausta kuvisopeopinnoissa vuosia sitten. Tein ensimmäisen neulanreikäkamerani kenkälaatikosta ja otin sillä mm. yllä olevan kuvan Rovaniemen rautatiesillasta. Sittemmin olen tehnyt kameroita Pringles- ja filmipurkeista.

Neulanreikäkameralla voi ottaa yhden kuvan, joka täytyy mennä kehittämään pimiöön. Tämä kuva on siis negatiivi, josta myöhemmin valotetaan positiivi eli lopullinen kuva. Sain pyöräillä eräänkin kerran koulun ja rautatiesillan väliä, sillä ensin kamera ei ollutkaan valotiivis. En ollut viitsinyt testata tarpeeksi hyvin. Kameran sisään saa päästä valoa vain pienestä neulalla tehdystä reiästä. Vallitsevan valon määrä on vaikea tai mahdoton arvioida silmämääräisesti. Valotusaika täytyy siis arvata ja kokeilla. Auringon laskiessa valon määrä tietysti vähenee, mikä tuo omat haasteensa ajan määrittämiseen. Tässä valotusaika taisi olla 20 minuuttia. Kamera oli valotuksen ajan maassa sillan kävelytien reunassa.

Neulanreikäkamerassa käytetään valoherkkää paperia, sitä samaa, jolle vedostetaan kuvia pimiössä. Paperi laitetaan kameran sisään neulanreiän vastakkaiselle seinälle. Reikä on kokemukseni mukaan paras tehdä offset-peltiin ja hioa reiän reunoille tulleet riekaleet sileiksi hienolla hiekkapaperilla. Jotta kuvasta tulisi tarkka, reiän täytyy olla aivan pyöreä.

Neulanreikäkamera on sama ilmiö kuin camera obscura.

Alla olevat kuvat ovat koulusta, jossa tein ensimmäisen pitkän kuvisopen sijaisuuden. Eikö näytäkin tuo ensimmäisessä kuvassa oleva kuvisluokka suurelta? Kalansilmävaikutelman saa aikaan u-kirjaimen muotoisesti kameran sisällä ollut paperi. Alempi kuva on samasta luokasta. Nämä kuvat on otettu lukiolaisten tekemillä kameroilla.


24 cm x 18 cm


12 cm x 13 cm


Edellisen kuvan negatiivi


En ole kokeillut neulanreikäkuvausta digikameralla. Se voisikin olla seuraava projektini. Minua viehättää ajatus ottaa valokuvia ilman tehdastekoista objektiivia.

Edit: Täällä digineulanreikäkokeilujani.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Elävää mallia vuosien takaa





Aika: 2 x 20 min





Kahtena peräkkäisenä päivänä piirsimme 
samaa mallia eri puolelta yhdelle paperille.


Minun on vaikea heittää pois tekemiäni töitä. Isot piirustusrullat ovat olleet mukana monessa muutossakin, mutta nyt päätin valokuvata mielestäni parhaat työt ja heittää paljon piirustuksia roskiin. Ihmisen piirtäminen on kaikkein vaikeinta, ja siksi elävää mallia piirretään taidekouluissa. Elävän mallin piirustukset ovat harjoituksia eikä niitä ole edes tarkoitettu koristamaan seiniä. Alkoi tuntua turhalta (vihdoin!) säilöä näitä tilaa vieviä kuvia ihan vain säilyttämisen ilosta. Piirsin paljon elävää mallia opintojen ensimmäisinä vuosina. Nämä työt ovat vuosilta 1999 - 2002. Piirustusaika oli useampi tunti, yleensä noin kolme tuntia, siis 20 minuuttia piirtämistä, sitten 10 minuutin tauko ja taas 20 minuuttia piirtämistä jne.

Piirtimenä on hiili ja pastelliliidut, ja paperi on valkoista tai ruskeaa rullapaperia, leveydeltään 1 m tai vähän yli. Alimmasta kuvasta näkyy, miten otin kuvat: kiinnitin paperin pyykkipojilla parvekkeen tuuletustankoon. Poistin signeerauksista sukunimeni kuvankäsittelyohjelmalla.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Tuikkufolioista lehtiä + ohje

Kierrätysaskartelu tuikkufolioista


Tuikkufolioista saa tehtyä vasaralla kätevästi lehtiä koristamaan lahjapakkausta tai vaikkapa kranssiin.


Ohje:



Ohje: Tuikkufolioista lehtiä
Tarvitset
- tuikkukynttilän folion
- vasaran
- naulan
- alustan, esim. puukalikan

Taita tuikkufolion reunat keskelle.

Hakkaa vasaralla taitettu folio litteäksi.


Piirrä lehtiruoteita sileälle puolelle naulalla.
Voit myös taivutella lehteä luonnollisemman näköiseksi.
Pistä lehden tyveen naulalla reikä, josta saat
pujotettua langan yhdistämään lehtiä.



torstai 1. joulukuuta 2011

Piparkakkumuottikortteja







Tein kortteja kierrätysmateriaaleista. Kortien taustakartonkina käytin kauraryynipakettia. Musta-valkoraidallinen paperi on lahjapaperia, jossa oli sen verran teipin repäisemiä kohtia, etten ajatellut käyttää sitä enää alkuperäisessä tarkoituksessaan. Piirsin sydän- ja tähtikuviot piparimuottien avulla. 

Jotta paperin valkoisesta kohdasta ei loistaisi läpi kauraryynipaketin kuviot, liimasin raitapaperin valkoiselle kopiopaperille ennen kartongille liimaamista. 

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Joulukortteja + Muonio





Pintakokeilu esim. kalenterin
tai muistikirjan kanneksi



Tein lisää joulukortteja leikaten ja liimaten. Leikkasin punaisesta kopiopaperista sekä mainoksen punaisesta väripinnasta kuvioita ja liimasin ne valkoiselle paperille. Valkoisen paperin liimasin kauraryynipaketista säästämälleni pahville.

Olin tämän viikonlopun Muoniossa. Vaikka Muonio on vain 200 km Rovaniemeä pohjoisempana, siellä on jo talvi. Tänä aamuna oli aika vilpoista, -19 astetta. Aurinko nousi tänään Muoniossa Forecan mukaan klo 10.34 ja laski klo 13.48. Puolenpäivän maissa aurinko näyttäytyi:






perjantai 25. marraskuuta 2011

Pakettikortteja joululahjoihin




Leikkasin jouluaiheisista mainoksista kivojen kuvien kohdalta kirjastokortin kokoisia paloja pakettikorteiksi. Yksivärisestä kierrätyspaperista leikkasin vähän isommat saman muotoiset kappaleet ja liimasin ne kuvien alle. Kääntöpuolella on tilaa pienelle joulutervehdykselle ja lahjan saajan nimelle. Tein rei´ittimellä reiän kortin kulmaan ja pujoitin sopivan värisen langan siitä läpi ja kiinnitin lahjaan. Pakettikorteista voisi tehdä myös aukeavia.

Kirjekuorista tehtyjä pakettikortteja näet täältä.

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Leikkiteepussi + ohje





Annoin tuliaiseksi leikkiruuan lisäksi leikkiteepussin. Laitoin sen oikean teepussin paperikuoreen, jonka olin päällystänyt kontaktimuovilla.


Ohje:



Kuivata käytetty teepussi.


Avaa teepussi, tyhjennä se ja käytä sitä kaavana.
Kiinnitä kaava ohuen puuvillakankaan päälle nuppineuloilla.
Lisää leveyteen (pitkä sivu) saumanvaraa 1 cm ja leikkaa
kankaasta muuten kaavan kokoinen pala.


Taita kangas kaksinkerroin pituussuunnassa ja
ompele ja huolittele pitkä sivu.


Käännä ompelemasi putkilo oikein päin.

Asettele sauma keskelle ja silitä sauma auki.


Silppua pieneksi tummaa ompelujätettä ja laita sitä putkiloon.


Taita putkilo kaksin kerroin ja siksakkaa tai
ompele saumurilla päät yhteen.


Irrota kolmesta käytetystä teepussista naru ja
solmi ne toisesta päästä toisiinsa ja letitä ne löysästi.


Ompele naruletti kiinni äsken siksakkaamaasi reunaan.
Varmista, että ompelet narun kiinni siten,
että koneen neula lävistää letin.


Irrota käytetystä teepussista lappu ja käytä sitä kaavana.
Aseta se taitetulle kankaalle ja jätä noin sentin saumanvara
muille reunoille paitsi taitteelle.


Ompele "lapun" pitkä ja toinen lyhyt sivu ja käännä oikeinpäin.
Taita ompelematta jääneen sivun saumanvara sisään.


Ompele letitetyn narun toinen pää kiinni esim. nelin kerroin
taitettuun aivan pieneen tilkkuun. Varmista tässäkin, että
ompelukoneen neula lävistää letin. Laita tilkku ja vähän vanua
"lapun" sisään ja ompele suoralla ompeleella kiinni.


Taita teepussin kulmat kiinni toisiinsa 90 asteen kulmassa
ja ompele kiinni suoralla ompeleella kuvassa sormen
alla olevasta kohdasta.


Taita vielä teepussin huippu, johon olet ommellut naruletin,
äskeisen ompeleen päälle ja kiinnitä taitos suoralla ompeleella.